Viisi viimeisintä merkintää:

16.12.2011 “Olemme jälleen valmistautumassa vuoden tärkeimpään juhlaamme. Sunnuntaina sytytämme viimeisen neljästä adventtikynttilästä. Vuosi 2011 on lähestymässä loppuaan. Kuluneen vuoden aikana olemme eläneet monien muutosten kanssa. Me olemme saaneet tottua seututerveyskeskuksen järjestämiin terveyspalveluihin, laskeneet monia kuntamme työntekijöitä ansaitulle eläkkeelle ja rekrytoineet uusia työntekijöitä. Olemme myös tehneet monia pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä ja suunnitelmia, joista esimerkkinä ovat mm. erilaiset kaavoitettavat liike- ja asuinalueet sekä ikäihmisten tulevaisuuden palveluasumisratkaisut. Olemme kaavoituspäätöksillä halunneet uskoa kuntamme tulevaisuuteen. Monien päätösten ja lykkäysten jälkeen yhtenäiskoulun uudisrakentaminen on myös alkanut. Valtuustonkokouksessa 19.12 päätämme kuntamme vuoden 2012 budjetista. Investointisuunnitelmassa on muutama kiinteistö joiden kunnosta kuntalaiset ovat antaneet palautetta. Nämä ovat päiväkoti ja kehitysvammahuollon toimintakeskus. Investointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen on huolehdittava siitä, että suunnitelmat etenevät päätösten mukaisesti. Valtakunnallisesti olemme saaneet kuulla suunnitteilla olevasta kuntauudistuksesta. Tulevien kuntavaalien läheisyys on aktivoinut kuntauudistus keskustelua myös täällä Joutsassa. Kuntalaisten näkökulmasta tärkeämpää kuin hallinnolliset rajat ovat peruspalveluiden tarjonta ja niiden saavutettavuus. Meille kaikille on tärkeää, että lapsemme voivat olla hoidossa ja käydä koulua terveissä rakennuksissa. On tärkeää, että vahvistamme ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, hoidamme sairaita ja kuntoutamme sairaudesta toipumisessa. Yhtä tärkeää on, että vanhuksistamme pidetään hyvä huoli ja että he saavat apua silloin kun omat voimat eivät enää riitä. Mahdollisen kuntauudistuksen tuomien uhkakuvien pohtimisen sijaan meidän on panostettava peruspalveluiden ylläpitämiseen kuntalaistemme parhaaksi. Toimivat peruspalvelut ovat yksi parhaimmista keinoista myös markkinoida kuntaamme uusille asukkaille. Vaikka aika ja yhteiskunnalliset tilanteet ja olot muuttavat elämäntapoja, luovat perinteet meille turvallisuutta. Jouluperinteiden tärkeys näkyy esimerkiksi kauneimmissa joululauluissa, jouluaaton hartaudessa ja kynttilöiden viemisessä läheistemme haudoille. Joulussa on aina ollut tärkeintä ja on edelleen sanoma välittämisestä ja yhdessäolosta. Perinteisesti olemme joulun aikaan kokoontuneet yhteen perheen ja läheistemme kanssa. Useiden sukupolvien yhdessä olo on tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Yhtä tärkeää on muistaa heitäkin jotka viettävät jouluaan joko vanhainkodeissamme tai sairaalassa. Uurteiset kädet ja harmaantuvat hiukset odottavat kosketusta ja tunnetta siitä, että omaiset eivät ole unohtaneet heitä. Näin vuoden loppuessa haluan kiittää kuntamme työntekijöitä menneen vuoden uurastuksesta ja toivon voimia tulevaan vuoteen. Toivotan kuntalaisillemme hyvää ja rauhallista joulua sekä terveyttä uudelle alkavalle vuodelle. Joulun aika on perinteisesti ollut hiljentymisen aikaa. Suokoon joulu nytkin meille mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi. Tällöin voisimme havahtua huomaamaan mistä kaikesta meillä on syytä olla kiitollisia. Sari Järvinen valtuuston puheenjohtaja”

19.10.2011 “HYVÄ VANHUUS KUULUU JOKAISELLE Edellisessä blogissani lupasin kirjoittaa ajatuksiani ikäihmisten palveluista. Keväällä teimme työtä monella eri taholla jotta saisimme päätöksiä ikäihmisten palvelurakenteesta jo ensi vuonna toteutettavaksi. Nyt meillä on palvelujen järjestämisen pohjana elokuussa valtuuston hyväksymä suunnitelma ikäihmisten palvelurakenteesta. Hyvän vanhuuden eväät On olemassa yksi asia joka ei muutu ja se on perustuslaillinen oikeus siitä, että jokainen joka ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa se taataan hänelle. Tällöin on kysymys oikeudesta perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Myös tulevaisuudessa olemme sitoutuneita turvaamaan hyvän vanhuuden, riittävät peruspalvelut ja riittävän taloudellisen turvallisuuden. Tosin eri tavalla järjestettynä ja tuotettuna kuin mitä nykyään tehdään. Tulevaisuudessa joudutaan entistä enemmän priorisoimaan eri vaihtoehtojen välillä ja valitsemaan niitten välillä. Yksinkertaisesti meillä ei riitä käsipareja tuottamaan kaikkia niitä palveluja joita meillä nykyään on. Tehtävämme on korjata tämän päivän puutteet ikäihmisen hoidossa. Tulevaisuudessa ikäihmisten hoito ei ole sitä, että syrjäseutujen vanhukset joutuvat elämään olosuhteissa, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan. Eikä se ole sitä, että vanhukset turhautuvat ja menettävät toimintakykynsä sairaalan vuodeosastolla, ainoastaan siitä syystä, ettei heille ole tarjota muita asumisvaihtoehtoja. Eikä se ole myöskään sitä, että ikäihmisten palveluissa henkilökunnan määrä on suhteessa liian pieni hoivan ja hoidon tarvitsijoihin nähden. Hyvään vanhuuteen kuuluu se, että jokaisella on oma koti, oma turvapaikka jossa voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan. Kodin käsite on laaja. Koti voi olla maalaistalo, kerrostalo- tai rivitaloasunto tai koti voi olla palvelukodin tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Olemme myös kehittämässä uusia asumismuotoja kuten yhteisöasuminen ja ikäihmisten perhehoito. Hyvään vanhuuteen kuuluu lisäksi ikätovereiden seura, hoiva ja huolenpito, yhteys läheisiin sekä oma rauha. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja näkemystä siitä miten palvelut jatkossa tuotetaan. Palvelurakenteesta Valtuuston elokuussa hyväksymä palvelurakenneuudistus pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin, aikaisemmin Joutsan kunnassa tehtyihin selvityksiin sekä Joutsan kuntastrategiaan ja hallitusohjelmaan. Ikäihmisten palvelurakenneuudistusta on pohjustettu jo useamman vuoden ajan ja nyt tuli ajankohtaiseksi tehdä siihen lopulliset linjaukset ja päätökset. Myös käytäntö on osoittanut, että nyt on aika tehdä muutoksia mm. laitospaikoissa, koska yli puoli vuotta on terveyskeskussairaalassa ollut vapaita sänkyjä. Vajaalla käytöllä oleva sairaala tulee maksajille eli kuntalaisille hyvin kalliiksi. Valtakunnallisten keskiarvojen mukaan laskettuna Joutsassa riittäisi 14 akuutti- ja kuntouttavan sairaanhoidon sairaansijaa. Uudistuksen jälkeen niitä jää kuitenkin Joutsan käyttöön enemmän eli 18 sairaansijaa. Sosiaalipuolen laitospaikoissa vanhainkodilla on ollut suurta vaihtuvuutta ja olemme voineet tarjota vanhainkotipaikan lyhyellä odotusajalla. Myös avopuolen asumispalveluissa sekä vuokra-asunnoissa on ollut tilaa. Palvelurakenneuudistus pitää sisällään koko Joutsan vanhainkodin muuttamisen tehostetuksi palveluasumiseksi vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen jatkuessa sitä annetaan vanhainkodin Koivula yksikössä niin kauan kuin tarvetta esiintyy. Terveyskeskussairaalassa ollaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa vain lääketieteellisestä syystä. Näitä potilaita arvioidaan olevan 1-2 potilasta vuosittain. Hyväksytty ikäihmisten palvelurakenneuudistus pitää sisällään suurina linjauksina seuraavat asiat: laitospaikkojen purkamisen sekä terveyskeskussairaalassa että vanhainkodilla. Laitospaikkojen tilalle kehitetään palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista. Myös ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen on keskeinen tavoite ja niitä ovat mm. yli 70 -vuotiaiden terveystapaamiset ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kotiin tarjottavien palvelujen lisääminen mm. tehostetun kotihoidon ja kotisairaalatoiminnan aloittaminen. Päiväkeskustoiminta pidetään nykyisessä laajuudessaan tai sitä lisätään kysynnän kasvaessa. Huuponhovin vanhainkoti on tarkoitus muuttaa lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa antavaksi yksiköksi. Samalla Mäntypirtin toimintaa muutetaan yhteisöasumisyksiköksi. Toinen yhteisöasumisyksikkö tulee Kirkkokankaan palvelutalojen yhteyteen. Kuntouttavan hoidon mahdollistamiseksi henkilökunta koulutetaan uudenlaiseen ajatteluun kuntoutuksesta sekä koulutetaan täydennyskoulutuksena kuntouttavan työotteen (kinestetiikan) käyttöön jokapäiväisessä työssä. Tämän kuntouttavan työotteen käyttäminen vahvistaa autettavan henkilön omatoimisuutta ja tavoitteena on, että kaikki ikäihmiset muutamia sairaustiloja lukuun ottamatta säilyttävät toimintakykynsä loppuun saakka. Toinen asiakkaan asemaa parantava tekijä on ikäihmisten palveluihin ohjautumisen kriteerit jolloin jokaista asiakasta kohdellaan tasapuolisesti ja samalla tavalla. Tulevaisuuden haasteena ovat erityisesti hoivayrittäjyyden kehittäminen, palvelusetelin käyttöönotto mm. omaishoitajien vapaapäivien korvaamisessa, hoivateknologian käyttöönotto, vaihtoehtoisten asumispalvelujen kuten ikäihmisten perhehoidon käyttöönotto. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa mm. ikäihmisten vapaa-ajan ja virkistystoiminnan järjestämiseksi. Valtakunnan tasolla ollaan myös tekemässä uusia linjauksia ikäihmisten hoitoon liittyen. Ikähoiva-työryhmä sai työnsä päätökseen syksyllä 2010 ja työryhmän raportti luovutettiin ministerille 24.2.2011. Työryhmä on antanut ehdotukset mm. ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteista ja toiminnan sisällöstä, asiakasmaksujen linjauksista ja esitettyjen uudistusten toimeenpanosta. Toinen merkittävä valtakunnallinen parannus tulee olemaan Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta. Lakiluonnos on julkaistu 9.3.2011 ja se tulee voimaan vuonna 2013. Ensi vuonna kuulemme lisää tästä hyvän vanhuuden turvaavasta laista. 12.10.2011 julkaistu Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 linjaa neljä palvelulupausta seuraavilla teemoilla: 1. Yhdessä huolehditaan siitä, että kukaan ei jää yksin. 2. Palvelut tuotetaan ihmisten tarpeeseen, eikä byrokraattisista lähtökohdista. 3. Ehkäistään ongelmia huolehtimalla hyvinvoinnista. 4. Ollaan aktiivisia, luovia ja etsitään elämyksiä. Näihin teemoihin on hyvä päättää tämä kirjoitus ja toivottaa kaikille ikäihmisille hyvää vointia ja virkeää sekä toiminnallista elämää seuraavin sanoin. Vanhuus on se salaperäinen, muuttuva hetki joka meidän on elettävä auringonnousun ja yön välillä. Päivi Hakulinen Peruspalvelujohtaja”

21.8.2011 “Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen Sotaveteraanien ja Joutsan Invalidien Yhteisen kirkkopyhän ja Joutsan Sotaveteraanien Naisjaoston 40-vuotis juhlaa vietettiin tänään. Yksi osoitus arvostuksesta ja kunnioituksesta veteraanejamme ja kotirintaman ylläpitäjiämme kohtaan on olla läsnä heidän juhlissaan ja heille tärkeissä tapahtumissa. Myös kuntana me voimme osoittaa arvostuksemme heitä kohtaan. Huomenna kunnanvaltuuston esityslistalla oleva ikäihmisten palvelurakenneuudistus 2011-2015 pakottaa meidät päättäjinä tarkastelemaan kuntamme ikäihmisten tulevaisuuden asumisratkaisuja. Meidän on kuntana tehtävä parhaamme, että ikäihmisistämme pidetään hyvä huoli. Meidän on myös huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa huolehtimaan heistä yhdessä omaisten ja läheisten kanssa. Onneksemme on olemassa erilaisia mitoitussuosituksia hoivaan ja huolenpitoon sekä sairauden hoitoon. Esityksessä todetaan, että laitospaikkojen vähentäminen ei onnistu, ellei samanaikaisesti kehitetä asumista ja palveluita yhdistäviä vaihtoehtoja. Mielestäni olisi aika aloittaa keskustelu mahdollisen Kirkkokangas II tarpeesta. Samaan keskusteluun olisi sisällytettävä kotisairaalatoiminnan käynnistämistä edellyttävät toimenpiteet. Katsoessani juhlassa läsnä olleita veteraaneja, invalideja ja naisjaoston jäseniä, mieleeni tuli Veteraanien iltahuuto -laulun sanat, jotka muistuttavat meitä siitä, että nyt on meidän vuoromme kantaa vastuuta: ”Taattoa muista sä silloin, Askel jo uupunut on, Lapset ja lastemme lapset, Teidän nyt vuoronne on. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, Muistakaa, heille kallis ol maa, Kertokaa lasten lapsille lauluin, Himmetä ei muistot koskaan saa! ” Kunnanvaltuustonpuheenjohtaja Sari Järvinen”

19.6.2011, Pekka Huikko “Kuntastrategia ohjaa päätöksentekoa valtuuston yhdessä sopimaan suuntaan. Kunnanhallitus loi itselleen hallitusohjelman, jotta strategiaa voidaan toteuttaa entistä paremmin ja saada keskeisemmät tavoitteet maaliin. Hallitusohjelma on virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteinen työkalu. Tällaisten työkalujen avulla päätöksenteosta saadaan avoimempaa ja yhtenäisempää. Itse pidän hallitusohjelman yhtenä keskeisempänä asiana dialogista toimintamallia. Me keskeisimmät luottamushenkilöt olemme luvanneet avoimempaa ja keskustelevampaa päätöksentekoa ja siitä lupauksesta haluamme pitää kiinni. Tässä asiassa olemme menneet parempaan suuntaan, mutta keskustelukulttuurissa meillä kaikilla on edelleen kehitettävää. Jotta päätöksenteon keskustelukulttuuria halutaan kehittää, on avaimena siihen kouluttautuminen ja oman toiminnan kehittäminen. On uskallettava katsoa peiliin. Kunnanhallitukselle tullaan syksyllä järjestämään koulutusta dialogisesta toimintamallista. Parhain tapa taata entistä parempi työmotivaatio on kannustava työilmapiiri luottamushenkilöiden, virkamiesten ja kuntalaisten kesken. Joutsan kunnan organisaatiouudistus etenee jälleen ja etsinnässä on kunnan tekniselle osastolle kiinteistöpäällikkö. Uskon, että tähänkin tehtävään löytyy innovatiivinen vankka ammattilainen, joka omalla osaamisellaan toteuttaa kuntastrategiaa ja kehittää Joutsaa. Asuminen on yksi strategiamme painopistealueista ja on yksi hallitusohjelmamme keskeisempiä asioita. Sattumaa tai ei, mutta oma omakotitalon rakennushankkeeni käynnistyy tulevalla viikolla kaivinkoneiden aloittaessa maansiirtotyöt. On hienoa todeta kuinka ammattitaitoisia ja asiakaspalveluhenkisiä rakennusyrittäjiä Joutsasta löytyy. He todella osaavat tehdä rakentamisesta tilaajalle helppoa. Kannattaa kokeilla! Kesäterveiset kaikille ja tervetuloa Joutsaan arvoisat kesäasukkaamme! Pekka Huikko Kunnanhallituksen puheenjohtaja”

8.6.2011 “Suomen hallitusneuvottelut käyvät vilkkaina ja mielenkiintoisena. On väitetty, että seuraavan hallituksen suurimmaksi asiakysymykseksi tulee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkaminen. Kunnanjohtajana seuraan mielenkiinnolla uuden hallituksen kokoamista, koska kuntauudistuksen sisältö vaihtelee riippuen hallituksen kokoonpanosta. Kuntaliitto liputtaa vahvojen peruskuntien puolesta. Riittävän vahva peruskunta on sellainen, joka pystyy vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Olemmeko me Joutsassa riittävän vahva peruskunta? Vaikka Suomen hallitusneuvottelut takkuilevat, Joutsan kunta sai oman hallitusohjelman valmiiksi sopuisasti. Joutsan hallitusohjelman viisi perusasiaa ovat talousarvion toteuttaminen, kuntastrategian toteuttaminen, kuntaorganisaation kehittäminen, kunnan palvelurakenteen kehittäminen ja kunnan investoinnit. Joutsassa noudatetaan tiukkaa talouskuria. Kattamattomat alijäämät on katettu, eikä uutta ole tarkoitus synnyttää. Kunnanhallitus seuraa talouden toteuttamista kolmannesvuosiraporttien avulla ja me johtoryhmässä sitäkin tiiviimmin, kuukausittain. Talouden sopeuttamista jatketaan jo päätetyllä organisaatiouudistuksella ja henkilöstön määrää tarkistamalla. Pyrimme siihen, että vuoden 2013 talousarvio on laadittu tuotteistamisen periaatteella. Kuntastrategiassa päähuomio on edelleen asumisen kunta -ajattelussa. Keskustaan on hankittu joitakin omakotitalotontteja, mutta pulaa on edelleen etenkin rantatonteista. Rutalahteen kaivattaisiin pikaisesti uusia omakotitalotontteja runsaan kysynnän vuoksi. Lähiviikkoina tehdään päätökset Everstinmäen ja Sammalkiventien alueen kunnallistekniikasta. Myös kylillä on aktivoiduttu asukashankintaan. Bioterminaali -hankkeeseen etsitään toimijoita ja nelostien varren palveluja suunnitellaan yhdessä eri yritysten kanssa. Perusturvassa luodaan uusia käytänteitä ja odotettavissa on sekä toiminnallisia että taloudellisia muutoksia. Kunnanhallitus valmistelee seuraavaa vaalikautta varten perusturvan palvelurakenteen, palveluihin ohjaamisen kriteerit ja määrittää tarvittavat tilaratkaisut. Kuntaorganisaatiossa tapahtuu muutoksia erityisesti teknisellä osastolla. Osastolle palkataan kiinteistöpäällikkö ja nykyinen tekninen johtaja Antero Korhonen jää hallitusohjelmakauden aikana ansaitulle eläkkeelle, mikä merkitsee myös muutoksia teknisen osaston toiminnassa. Joutsan kunnan kehitysvammahuollosta ja keittiötoiminnasta tehdään omat selvityksensä ja mitoitussuunnitelmat. Kunnan organisaatiossa tarvitaan vähennysten lisäksi myös vahvistuksia: atk -asiat monimutkaistuvat ja kasvavat, minkä vuoksi atk- tukea vahvistetaan. Luottamushenkilötoimintaa pyritään kehittäämään entistä keskustelevampaan toimintamalliin. Joutsan kunnan keskeneräisistä kaavoista valmistellaan keskustan alueen, Everstinmnäen, Sammalkiventien ja Niinniemen kaavat sekä Leivonmäen rantayleiskaava. Yhtenäiskoulun kehittäminen ja muutokset rehtorikunnassa antavat mahdollisuuden myös koulujen johtamisjärjestelmän uudistamiseen. Yhtenäiskoulun peruskorjausta käsitellään huomisessa suunnitteluryhmässä. Asialistalla on nykyisistä tiloista tehty kuntoselvitys, joka aiheuttanee muutoksia rakentamishankkeeseen. Lukioon hakeutui poikkeuksellisen vähän uusia opiskelijoita, mikä osaltaan vaikuttaa sekä yhtenäiskoulun rakentamishankkeeseen että pohdintoihin lukion ylläpitäjästä. Myös seutuopiston ylläpitäjäkysymystä arvioidaan hallituskauden aikana. Seututerveyskeskus aloitti toimintansa vuoden alussa ja päättäjien päähuomio on terveyspalvelelujen toimivuudessa ja laadussa. Investoinneissa nelostien liittymät tulevat valmiiksi lähikuukausina. Länsitien aluetta kohennetaan ja tori pysyy ehostettuna entisellä paikallaan. Tokmannin alueelle valmistuva kaava mahdollistaa kaupan suuryksikön rakentamisen. 150 -vuotisjuhlapäätösten perusteella toteutetaan elämänkaaripuisto ja parannetaan valaistusta Yhdystiellä ja nelostien kallioleikkauksessa. Suuria investointipäätöksiä ovat yhtenäiskoulun peruskorjaus/uudisrakennus, päivähoidon tilat sekä terveysaseman korjaaminen. Terveysaseman peruskorjauksen sijasta tullaan todennäköisemmin suunnittelemaan uudenlaista terveyspalvelujen järjestämistä, mitä varten perustetaan työryhmä valmistelemaan asiaa. Seuraavan puolentoista vuoden aikana Joutsassa on käsiteltävänä suuria asioita ja kunnanvaltuuston ja -hallituksen on tehtävä merkittäviä päätöksiä. Joutsassa ollaan toimeliaita ja pyritään kehittämään palveluja entisestään, vaikka uhkakuvia tulevasta kuntarakenteesta leijuukin ilmassa. Joutopäivät ovat entisellä paikallaan ja olen ohjelmaan tyytyväinen. Tulevilla Joutopäivillä on tavoitettu jotain vanhan ajan Joutopäivistä. Ohjelmassa on vanhojen tuttujen ohjelmanumeroiden lisäksi runsaasti kulttuuria. Joutopäivien periaatteena ollut "jokaiselle jotakin" toteutuu tänäkin kesänä. Painatamme juhlavuoden kunniaksi nostalgisia 1970 -luvun henkisiä Joutopäiväpaitoja, joita toivon näkeväni runsaasti kesäisessä kuntakuvassamme. Paidat tulevat myyntiin ennen Joutopäiviä ja niitä saa ainakin kunnan info -pisteestä. Pidän vanhoja kesälomapäiviä kesäkuun aikana, jolloin liikumme ja lepäilemme perheemme kanssa Tahkolla. Varsinainen lomani alkaa Joutopäivien jälkeen, jolloin lomailemme ilman suuria suunnitelmia työntäyteisen vuoden päätteeksi. Kesäämme kuuluu myös iloista odotusta, koska perheeseemme syntyy uusi lapsi syyskuun aikana. Harri Nissinen kunnanjohtaja”