Sivun loppuun


1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET

2. OPETUKSEN TUNTIJAKO

3. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA
KURSSISISÄLLÖT
Äidinkieli ja kirjallisuus 
A1-englanti
B1-ruotsi
B2-kielet (saksa, ranska)
B3-kielet (saksa, ranska)
Lyhyt matematiikka
Pitkä matematiikka
Biologia
Maantieto
Fysiikka
Kemia
Uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia ja yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Oppilaanohjaus
Tietotekniikka
Liikennekasvatus
Mediakurssi
Tekstiilityön kurssi
4. ARVIOINTI
5. LÄHTEET

Sivun alkuun  


1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET

TOIMINTA-AJATUKSENA on olla monipuolinen ja tasokas yleislukio, joka tarjoaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet Joutsan ja lähiseudun nuorille. Samalla laajennetaan opiskelumahdollisuuksia syventävien ja soveltavien kurssien ja eri yhteistyötahojen avulla.
TAVOITTEENA on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

2. OPETUKSEN TUNTIJAKO  

 Kurssit
 Oppiaine tai aihealue  Pakolliset  Syventävät  Soveltavat
 Äidinkieli 6 2 3
 A1 - englanti 6 2 1
 B1 - ruotsi 5 2 1
 B2 - saksa   8  
 B3 - saksa   8  
 B2 - ranska   8  
 B3 - ranska   8  
 Lyhyt matematiikka 6 3  
 Pitkä matematiikka 10 4  
 Biologia 2 2 1
 Maantieto 2 2  
 Fysiikka 1 9  
 Kemia 1 3  
 Uskonto/ET 3 2  
 Filosofia 1 2  
 Psykologia   6  
 Historia, yhteiskuntaoppi 5 3 1
 Taideaineet 3 3  
 Musiikki 1-2 3  
 Kuvataide  1-2 3  
 Liikunta 2 3  
 Terveystieto 1 2  
 Oppilaanohjaus 1    
 Tietotekniikka     6
 Menetelmäkurssi      1
 Tietotekniikan työpaja     1
 Musiikki ja tietotekniikka     1
 Ohjelmointi     1
 Tietoliikenne     1
 Tiedonhallinta     1
 Liikennekasvatus     1
 Mediakurssi     1
 Tekstiilityön kurssi     1
 Pakolliset kurssit 45-49
 Syventävät kurssit vähintään 10
 Soveltavat kurssit   
 Yhteensä vähintään  75

Sivun alkuun


3. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KURSSISISÄLLÖT

Lyhenteiden selitykset:
P
= pakollinen kurssi
S
= syventävä kurssi
SO
= soveltava kurssi
SJ
= kurssien suoritusjärjestys
VE
= kurssit, joiden suoritusjärjestystä voi muuttaa opettajan luvalla
IO
= kurssit, jotka on mahdollista opettajan luvalla suorittaa itsenäisesti opiskellen

Äidinkieli ja kirjallisuus

Tavoitteet

Äidinkielen opetuksen tavoitteena on, että
- opiskelijan ajattelu- ja ilmaisutaidot kehittyvät, niin että hän pystyy itsenäisesti valitsemaan, käsittelemään ja arvioimaan hankkimaansa tietoa,
- opiskelija oppii yhteiskunnassa ja kulttuuriyhteisössä tarvittavia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja ja taitoja,
- opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin tarkastella ja eritellä kieltä ja kulttuuria,
- opiskelijan taito lukea eläytyvästi, erittelevästi, kriittisesti ja tulkitsevasti kehittyy,
- opiskelijan kirjallisuudentuntemus laajenee,
- opiskelijan suomalainen tietoisuus vahvistuu sekä
- opiskelija oppii ymmärtämään ja hyväksymään yhteiskunnan monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä.


Kurssit

1. Kieli tiedon hankkimisen ja välittämisen keinona /P

Vahvistetaan vuorovaikutuksessa ja opiskelussa tarvittavaa kielellisiä perusvalmiuksia: kielitietoa ja kielenkäytön taitoja. Syvennetään lukemisessa, keskustelemisessa ja muussa tiedonkeruussa sekä tiedon jäsentelyssä ja välittämisessä tarvittavia taitoja. Käsitellään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Selvitellään opiskelijan omien kirjallisuuskäsitysten ja lukukokemusten pohjalta erilaisia kirjallisuuden lukemistapoja.

2. Taiteesta omaan ilmaisuun /P

Tutustutaan fiktion ja esittävien taiteiden, esimerkiksi teatterin ja elokuvan lajeihin ja tutkitaan niiden ilmaisutapoja. Opiskelijat ohjataan löytämään omia ilmaisutapojaan ja monipuolistetaan sekä puheilmaisun että kirjallisen ilmaisun taitoja.

3. Tekstin rakentuminen ja tulkitseminen /P

Harjaannutaan tekstien erittelyyn ja tulkintaan. Harjoitellaan oman kirjoitetun ja puhutun tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. Perehdytään kirjakielen ohjailun periaatteisiin ja opitaan kielen omatoimista huoltoa.

4. Kielen valta /P

Perehdytään kielellä vaikuttamiseen sekä puhujan että kirjoittajan roolissa. Tarkastellaan kieleen kätkeytynyttä vallankäyttöä, esimerkiksi eri instituutioiden kielenkäyttötapoja. Totuttaudutaan seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumaan siihen. Tarkastellaan kirjallisuuden suoria ja epäsuoria vaikutustapoja.

5. Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä /P

Perehdytään etupäässä länsimaisen kulttuurin eri aikakausiin ja kaunokirjallisuuden tyylivirtauksiin. Suomen kirjallisuus nähdään yhteydessä eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuuden tyylikausien ominaispiirteiden lisäksi voidaan käsitellä maailmankuvan aineksia, teemojen kehittymistä tai kirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Syvennetään kirjallisuuskeskustelun ja lähteiden käytön taitoa.

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti /P

Perehdytään suomalaiseen kirjallisuuteen. Eritellään kirjallisuuden tapoja ilmentää suomalaisten identiteettiä ja tarkastellaan kulttuurisia eroja. Suomen kieltä tarkastellaan suomalais-ugrilaisena ja eurooppalaisena kielenä ja nyky-Suomea monikulttuurisena ja -kielisenä alueena. Erityistä huomiota kiinnitetään nykysuomen vaihteluun.

7. Puheviestintä /S

Harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja. Vuorovaikutustaitoja kehitetään erilaisissa puhetilanteissa, keskusteluissa, neuvotteluissa ja kokouksissa. Opitaan erittelemään yksityisissä ja julkisissa puhetilanteissa käytettäviä keinoja. Perehdytään suomalaiseen puhekulttuuriin.

8. Ylioppilasaine kirjoittamisen lajina/S

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle lisäharjoitusta ylioppilasaineiden kirjoittamista varten. Kurssilla tutkitaan tekstejä ja analysoidaan aineistoja. Lisäksi tuotetaan tekstejä sekä otsikoiden että aineistojen pohjalta. Pyritään seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia tekstien tuottamisen pohjaksi ja tueksi. Kielenhuoltoa kerrataan tarvittaessa.

9. Luovan kirjoittamisen kurssi/SO

Kurssilla pyritään hiomaan opiskelijan kirjallista, persoonallis- ta ilmaisua. Kokeillaan omia rajoja, verrytellään kirjallista il- maisua, tutkitaan erityyppisiä tekstejä malliksi. Opiskelijoi- den toiveiden mukaan kirjoitetaan novelleja, satuja, tarinoita, runoja ja näytelmiä sekä opiskellaan romaanin tai elokuvan käsikirjoittamisen perustaitoja. Luetaan myös kurssilaisten tuotoksia ja saadaan ja annetaan kirjallista ja suullista palau- tetta niistä. Ei numeroarviointia, ainoastaan suoritusmerkintä.

10. Ilmaisutaito/SO

Ilmaisutaito on taito- ja taideaine. Oppitunneilla vapautetaan omaa ilmaisua, kehitetään luovuutta, yhteistyökykyä ja esteettistä tajua sekä tuetaan ihmisen persoonallista kasvua. Tunneilla tutkitaan asiaoita, tapahtumia ja asioiden välisiä suhteita kuvittelemalla ja hyödyntämällä jokaisen todellisuudesta saamia tietoja ja kokemuksia. Hienoja teatteritaitoja ei tarvita. Päämääränä ei ole esityksen valmistaminen. Ilmaisutaidossa harjoitetaan kaikkia ilmaisun osa-alueita: ilmeitä, eleitä, liikettä ja ääniä. Ei numeroarviointia, ainoastaan suoritusmerkintä.

11. Kirjallisuuden teemakurssi/SO

Oppilaiden valinnan mukaan kurssilla perehdytään johonkin kirjallisuuden erityisalueeseen, esimerkiksi dekkareihin, lastenkirjoihin, tieteiskirjoihin, uutuuskirjallisuuteen, muistelmakirjallisuuteen, kotimaisiin tai ulkomaisiin klassikoihin tai lähes rajattomaan määrään erilaisia mahdollisuuksia. Tiedon ja elämysten lisäksi kurssi tarjo- aa erinomaisen mahdollisuuden kirjallisuuspohjaisten kirjoitelmien tai tutkielmien tekoon. Myös valmisteltavien kirjallisuuskeskustelujen harjoitteluun tällainen kurssi on mitä sopivin.

SJ: 1, 2, 3, 10, 4, 7, 5, 9, 6, 8,11
VE: 4, 5, 7, 6, 8, 9, 10,11
IO: 5

Sivun alkuun  

A1-englanti

Tavoitteet

Opiskelun keskeisenä tavoitteena on, että oppilas pystyy ymmärtämään eri puolilla maailmaa puhuttua englantia ja osaa myös itse käyttää sitä luontevasti. Oppilaan tulee hallita hyvin kielen keskeinen sanasto, sanonnat ja rakenteet. Hänen tulee ymmärtää eri aihepiireihin liittyviä, yleiskielellä kirjoitet tuja tekstejä, sekä pystyä itse kirjoittamaan tarinoita, kuvauksia kirjeitä, viestejä ja kannanottoja ymmärrettävästi. Edellytetään myös, että oppilas on aktiivisesti kiinnostunut kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.

Kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa/P

Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin ja kielen opppimista edistäviin apuneuvoihin. Sanavaraston jatkuva kartuttaminen ja kielen perusrakenteiden oppiminen ovat tärkeitä tavoitteita. Painotus on keskustelukielen ymmärtämisessä ja harjoittelussa. Tutustutaan brittiläiseen elämäntyyliin ja kielenkäyttöön. Aihepiirit ovat opiskelijalle tuttuja ja läheisiä, kuten koti, koulu, perhe ja toveripiiri.

2. Viestintä ja vapaa-aika/P

Puheviestinnän harjoittelua jatketaan erityisesti pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Sanavaraston karttuessa luetaan myös asiapitoisempia tekstejä sekä helpohko kirja, jonka opiskelija saa itse valita. Opetellaan kirjoittamaan lyhyitä tarinoita, kuvauksia ja viestejä. Tutustutaan amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja kielenkäyttöön. Aihepiireihin kuuluvat vapaa-aika, harrastukset sekä asiointi eri palvelukohteissa.

3. Opiskelu ja työ/P

Opiskelu on aiempia kursseja itsenäisempää. Osa kurssin teksteistä työstetään opettajan johdolla, osa itsenäisesti. Opiskelija voi myös itse koota häntä kiinnostavaa materiaalia kan-sioonsa.Suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan jo virallisempaakin tyyliä, esim. haastattelu, hakemus ja virallinen kirje. Lähtökohtana ovat kuitenkin oppilaiden omat kokemukset ja tulevaisuuden toiveet. Aihepiireinä ovat opiskelu, eri ammatit sekä työelämään liittyvät kysymykset. Kurssin aikana järjestetään myös suullinen kielikoe.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma/P

Arkikielestä siirrytään virallisempaan kielimuotoon, mikä edellyttää sanavaraston huomattavaa laajentamista ja vaativampien rakenteiden käyttöä. Tekstit ovat yleensä asiapitoisia ja niitä opetellaan referoimaan ja tiivistämään. Suullisessa viestinnässä painotetaan omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista. Aiheet liittyvät yhteiskuntaan, esim. asuminen,oikeudet ja velvollisuudet, lainkäyttö, sosiaalipalvelut sekä uskonto. Niitä lähestytään nuoren näkökulmasta ja pyritään arvioimaan nyky-yhteiskunnan ilmiöitä eri maissa.

5. Tiede, talous ja tekniikka/P

Pyritään kehittämään vaativamman asiatekstin ymmärtämisvalmiuksia. Oppimateriaali sisältää paljon valinnaista ainesta ja opiskelija voi myös itse sitä hankkia eri tietolähteistä. Perehdytään nopealukutekniikkaan ja tehtävissä painotetaan sisällön selostamista omin sanoin. Harjoitellaan tiivistelmän laatimista ja pohdiskelevan kirjoitelman kirjoittamista. Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan laajentaa jonkin erikoisalan sanavarastoa ja pitää esitelmän tai laatia rapoprtin jostakin kurssia sivuavasta teemasta. Aihepiirejä ovat atk, teknologia, liikenne, keksinnöt, eri tieteenalat ,tieteellinen tutkimus, energialähteet sekä talouselämä ja kaupankäynti.

6. Kulttuuri/P

Kurssilla pyritään mahdollisimman itsenäiseen tiedonhankintaan. Opiskelija kokoaa portfolion häntä itseään kiinnostavista teksteistä ja parhaista omista tuotoksistaan. Oppikirjan ohella luetaan kirjallisuusnäytteitä. Opiskelija kirjoittaa referaatin lukemastaan romaanista. Suullisessa viestinnässä harjoitellaan puheen ja esitelmän pitämistä sekä järjestetään koe. Harjoitellaan myös alustavasti ylioppilaskokeessa käytettäviä tehtävätyyppejä. Aiheeet liittyvät kulttuuriin, kuten kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri sekä muut taidelajit.

7. Suomi ja muuttuva maailma/S

Tekstit ja kuunteluharjoitukset liittyvät kotimaan ja koko maailman ajankohtaisiin kysymyksiin ja ongelmiin. Opiskelijoille pyritään antamaan tietoa ja virikkeitä oman mielipiteen muo-dostamiseen. Kirjallisissa tuotoksissa painotetaan omakohtaisia havaintoja ja mielipiteitä. Aiheista keskustellaan myös vapaasti. Kurssilla voi tarvittaessa olla kielen perusrakenteita ker-taava painotus. Myös yo-tehtäviä käytetään harjoitusmateriaalina Keskeisimpiä teemoja ovat luonto, kasvit, eläimet,ympäristönsuojelu, rotu- ja väestöongelmat, arvot ja asenteet.

8. Laajeneva maailmankuva/S

Kurssin aikana valmistaudutaan ylioppilastutkinnon kokeisiin. Tekstien, kuunteluharjoitusten ja kirjoitelmien aiheet ovat ajankohtaisia ja hyvin vaihtelevia. Kirjoitelmissa hiotaan muoto- ja tyyliseikkoja. Opetusmateriaalina käytetään kirjan ohella sanoma- ja aikakauslehtiä, uutislähetyksiä ja video-ohjelmia. Aihepiireistä mainittakoon Suomi ja Eurooppa, kansainvälisyys, maailman ongelmat, sota ja rauha sekä maapallon tulevaisuus.

9. Let´s Talk/SO

Kurssi on tarkoitettu puhevalmiuden ja viestintätaitojen kehittä- miseen. Alkuvaiheessa kerrataan ulkomailla eteen tulevia asiointitilanteita. Opetellaan keskustelukielelle tyypillisiä ilmauksia ja kohteliaisuuksia sekä puheen myötäilyä ja puheenvuoron pyytämistä. Harjoitellaan opastamista, haastattelemista, oman mielipiteen perustelemista ja lyhyen puheen pitämistä. Vaativimpia harjoitteita ovat väittely, paneelikeskustelu ja kokouksen pitäminen. Ohjatusta harjoittelusta siirrytään myöhemmin vapaampaan mielipiteen ilmaisuun. Työskentely tapahtuu etupäässä pareittain tai pienryhmissä koko ajan vierasta kieltä käyttäen. Tuotoksia voidaan dramatisoida, nauhoittaa ja videoida. Kokonaisuudessaan kurssi antaa lisävalmiuksia osallistua suulliseen ylioppilaskokeeseen. Kurssin päätyttyä oppilas saa sanallisen arvioinnin vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Todistukseen annetaan suoritusmerkintä.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 9, 7, 8
VE: 5 - 9
IO: 6

Sivun alkuun

B1-ruotsi

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija opiskellun kieliaineksen rajoissa
- ymmärtää tyydyttävästi yleisluontoista normaalitempoista puhetta,
- pystyy selviytymään jokapäiväisissä keskustelutilanteissa,
- ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön tarvittaessa
apuneuvoja käyttäen
- hallitsee kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita,
- pystyy tuottamaan lyhyen kirjoitetun kertovan, kuvailevan, perustelevan tai kantaaottavan tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen,
- pystyy kertomaan olennaisen asiasisällön kuulemastaan tai lukemastaan,
- hallitsee ruotsin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisiä viestintätapoja sekä
- on omaksunut tietoja suomenruotsalaisista sekä Pohjoismaista, niiden kansoista ja kulttuureista.
Kaikilla kursseilla kiinnitetään huomiota kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen. Sanaston, rakenteiden ja suullisen kielitaidon hallintaa laajennetaan johdonmukaisesti koko lukion ajan.

Kurssit

1. Koulu ja vapaa-aika /P

Pyritään lisäämään sanaston ja rakenteiden tuntemusta. Perehdytään lukion työtapoihin ja kielen opiskelutaitoihin. Aihepiirinä ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Painopiste on omassa viestinnässä ja kuullunymmärtämisessä.

2. Nuorten elämää /P

Jatketaan sanaston ja rakenteiden tuntemusta. Aihepiireinä arkipäivän toiminnot, tapakulttuuri, asuminen ja erilaiset elämäntyylit. Painopiste kirjallisen viestinnän harjoittaminen.

3. Kotimaani /P

Perehdytään erityyppisiin ajankohtaisia asioita käsitteleviin kertoviin ja kuvaileviin asiateksteihin. Aihepiireinä kotimaa ja kotipaikkakunta, pop- ja muu kulttuuri, Ahvenanmaa ja suomenruotsalaisuus.

4. Muuttuva maailma /P

Harjoitellaan kuvailevan ja pohdiskelevan viestinnän taitoja. Aihepiireinä joukkotiedotusvälineet, mainonta, ympäristö, työ, tekniikka ja liikenne.

5. Tulemmeko toimeen keskenämme / P

Keskitytään tekstien monipuoliseen käsittelyyn. Aihepiireinä ihmisten ja kansojen väliset suhteet ja erilaiset elämänkatsomukset

6. Pohjoismaisia kuvia /S

Tutustutaan joukkoviestimiä käyttäen kielialueen yhteiskuntiin ja ajankohtaisiin asioihin. Pääpaino ruotsinkielisessä lehdistössä. Vahvennetaan puhutun ja kirjoitetun ruotsin hallintaa. Aihepiireinä elämä ja sen eri ilmiöt kielialueen maissa.

7. Ajankohtaisia näkymiä /S

Tutustutaan päivänkohtaisiin ilmiöihin ja kehityskulkuihin kielialueen maissa. Viimeistellään taitoa tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Aihepiireinä jatko-opinnot, työelämä, talous, politiikka, Eurooppa ja kansainvälistyminen.

8. Ruotsin starttikurssi/SO

Tavoitteet
Tavoitteena on parantaa ruotsin kielen lähtötasovalmiuksia ennen varsinaisten lukiokurssien alkua
Keskeinen sisältö
Kurssilla kerrataan keskeiset peruskoulussa opiskellut rakenteet ja vahvistetaan sekä luetun- että kuullunymmärtämistaitoja.

SJ: 8, 1, 2, 3, 4, 6, 5, 7
IO: 6 ja 4 - 7 sopimuksen mukaan

Sivun alkuun  

B2-kielet

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija opiskellun kieliaineksen rajoissa
- ymmärtää tyydyttävästi yleisluontoista normaalitempoista
puhetta,
- kykenee puhumaan ja osallistumaan keskusteluun,
- ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön tarvittaessa
apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita,
- pystyy tuottamaan lyhyen kertovan, kuvailevan, perustelevan tai kantaaottavan tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisiä viestintästrategioita sekä
- on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.

Saksa

Kurssit

1. Jokapäiväinen elämä /S

Kerrataan ja vankennetaan peruskoulussa opittua kieliainesta. Perehdytään lukion työtapoihin. Kielen suullinen harjoittelu on keskeistä. Aihepiireinä perhe, koulu, ystävät ja vapaa-aika.

2. Nuoret ja lähiympäristö /S

Painotetaan puheviestintää. Laaditaan lyhyitä kirjallisia viestejä. Aihepiireinä asuminen, lähiympäristö, juhlapäivien vietto.

3. Kotimaani /S

Vaativampaa kieliainesta käsitellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihepiireinä Suomi ja suomalainen elämänmuoto sekä tutustuminen saksankielisten maiden elämänmenoon.

4. Nuoret nykymaailmassa /S

Kehitetään kykyä ilmaista mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihepiireinä ihmissuhteet, tulevaisuuden suunnitelmat, nuorisokulttuuri.

5. Opiskelu /S

Käsitellään monipuolisesti tekstejä ja harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita. Aihepiireinä opiskelu, ammatinvalinta, itsensä kehittäminen.

6. Kulttuuri /S

Harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, erikoisesti tekstien monipuolista käsittelyä. Aihepiireinä saksalaisten ja suomalaisten tapojen vertailu, tiede, historia, kulttuurielämä.

7. Muuttuva maailma /S

Keskitytään omaehtoiseen suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn. Aiheina luonto, laajeneva maailmankuva, kansainvälisyys.

8. Me kaikki yhdessä /S

Käsitellään ja tuotetaan tekstejä monipuolisesti ja lisätään puhevalmiutta. Aihepiireinä kansainvälinen yhteistyö ja yhteisymmärrys sekä ajankohtaiset aiheet.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Sivun alkuun  

Ranska

Kurssit

1. Jokapäiväinen elämä /S

Kerrataan peruskoulussa opittua kieliainesta ja kielen käyttötilanteita. Harjoitellaan erilaisia jokapäiväisen elämän puhetilanteita. Aihepiireinä ranskalainen perhe ja sen arkielämä.

2. Työ ja vapaa-aika /S

Harjoitellaan edelleen itsensä ilmaisua arkielämän kielenkäyttötilanteissa ja opitaan ymmärtämään vähitellen vaikeutuvaa tekstiä. Aihepiireinä nuorten koulunkäynti, opiskelu, loma-ajan työt ja lomailu.

3. Nuoret ja lähiympäristö /S

Kehitellään tekstinymmärtämistaitoa, käsitellään asioita myös suullisesti ja kirjallisesti. Aihepiireinä ranskalainen elämä, kuten perhetapahtumat, harrastukset sekä nuorten ja vanhempien erilaiset näkemykset.

4. Kotimaani /S

Kehitetään suullista kielitaitoa ja totuttaudutaan ymmärtämään ranskankielistä esitekstiä. Aihepiireinä erityisesti Suomea koskevat asiat.

5. Ranskankielinen maailma /S

Harjoitellaan ja vahvistetaan puhevalmiutta sekä puheen että tekstin ymmärtämistaitoa. Aihepiirinä ranskankieliset maat.

6. Nuoret ja tulevaisuuden suunnitelmat /S

Pääpaino on puheen ja tekstinymmärtämisessä. Totuttaudutaan ymmärtämään ja täyttämään ranskankielisiä lomakkeita. Aihepiireinä itsensä kehittäminen, ammatinvalinta, työelämä ja tasa-arvo.

7. Kulttuuri /S

Varmennetaan ennenkaikkea tekstinymmärtämistaitoa. Harjoitellaan kirjoitelman ja tiivistelmän laatimista. Aihepiireinä ranskankielinen kirjallisuus sekä kulttuurin, tieteen ja taiteen eri puolet.

8. Muuttuva maailma /S

Harjoitellaan edelleen ilmaisemaan mielipiteitä keskusteluissa sekä selostamaan suullisesti ja kirjallisesti ajankohtaisia artikkeleita. Aihepiireinä ajankohtaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Sivun alkuun

B3-kielet

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija opiskellun kieliaineksen rajoissa
- ymmärtää tavallisia asioita käsittelevän yleisluonteisen normaalitempoisen puheen keskeisen sisällön,
- kykenee puhumaan tavallisista asioista ja osallistumaan tyydyttävästi keskusteluun,
- ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kielen kaikkein keskeisintä sanastoa, keskeisimpiä sanontoja ja perusrakenteita,
- osaa kirjoittaa lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisimpiä viestintästrategioita sekä
- on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.

Saksa

Kurssit

1. Viestintätilanteita /S

Pääpaino on ääntämisessä, intonaatiossa ja suullisessa lähiviestinnässä saksankielisen kulttuurin mukaisesti mm. esittäytymisessä, paikan kysymisessä, kahvila- ja ravintolatilanteissa.

2. Jokapäiväinen elämä /S

Suullisen harjoittelun ohella perehdytään joihinkin keskeisiin rakenneseikkoihin ja kartutetaan sanastoa. Aihepiireinä liikenne, ostokset, henkilökuvaus, huoneen varaaminen, sää, kortin kirjoittaminen.

3. Nuoret ja lähiympäristö /S

Pääpaino on tiedottavassa suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä. Aihepiireinä perhe ja lähisuhteet, harrastukset, mielipiteen ilmaiseminen, kirjeen kirjoittaminen.

4. Kulttuurien kohtaaminen /S

Keskitytään sanavaraston ja keskeisten rakenteiden laajentamiseen. Aihepiireinä matkustaminen, omasta maasta ja kotipaikasta kertominen, saksankielisten maiden kulttuureihin tutustuminen.

5. Koulu ja tulevaisuus /S

Painotetaan sekä puheen että tekstin ymmärtämistä ja laaditaan lyhyitä selontekoja. Aihepiireinä edelleen harrastukset, kouluolojen vertailu, ympäristöongelmat.

6. Ihmissuhteet /S

Esillä ovat kielitaidon eri osa-alueet. Rakenteiden tuntemista vahvistetaan. Aihepiireinä ystävyys, nuorten ongelmat, rahankäyttö.

7. Kulttuuri /S

Keskitytään suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn ja kerrataan rakenteita. Aihepiireinä saksalaisuus, elokuva, musiikki, kirjallisuus.

8. Muuttuva maailma /S

Esillä ovat kielitaidon kaikki osa-alueet. Aihepiireinä kansainvälisyys, yhteiskunnallinen toiminta, ympäristön suojelu.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Tarvittaessa B3-saksan opetus yhdistetään 3. kurssin jälkeen B2-saksan opetuksen kanssa.

Sivun alkuun

Ranska

Kurssit

1. Hauska tutustua /S

Pääpaino on ääntämisen, intonaation ja suullisen viestinnän oppimisessa. Tutustutaan ranskalaiseen puheympäristöön ja arkiaskareihin. Aihepiireinä tervehtiminen, esittäytyminen ja erilaisten pyyntöjen ja kysymysten esittäminen.

2. Jokapäiväinen elämä /S

Suullisen harjoittelun ohella harjaannutaan ymmärtämään ja käyttämään mm. monia keskeisiä verbejä ja pronomineja ja kartutetaan sanastoa. Aihepiireinä ranskalainen perhe- ja asuinympäristö, asioiminen, sekä harrastus- ja työelämä.

3. Lähiympäristö /S

Pääpaino edelleen suullisessa viestinnässä. Kehitetään myös kykyä ilmaista kokemuksia ja mielipiteitä kirjallisesti. Aihepiireinä ateriointi, asioiminen, opastaminen ranskankielisessä ympäristössä.

4. Nykypäivän Ranska /S

Laajennetaan sanavarastoa ja kielen keskeisten rakenteiden hallintaa. Käsitellään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita. Aihepiireinä nuoret ranskalaiset ja heidän maansa nähtävyydet.

5. Meillä ja muualla /S

Syvennetään kykyä ymmärtää puhetta ja tekstiä. Laaditaan lyhyitä selontekoja. Aihepiireinä itsensä, oman asuinympäristönsä ja maan esittely.

6. Kulttuurien kohtaaminen /S

Esillä ovat kielitaidon kaikki osa-alueet, varsinkin tekstin ymmärtämistaitoa kehitetään. Aihepiireinä ranskaa puhuvat maat.

7. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat /S

Kehitetään edelleen suullista kommunikaatiota sekä puheen ja tekstin ymmärtämistaitoa. Aihepiireinä vapaa-ajanvietto ja tulevaisuuden suunnitelmat.

8. Kulttuuri /S

Kehitetään erityisesti tekstinymmärtämistaitoa, myös omaehtoista suullista ja kirjallista työskentelyä. Aihepiireinä ranskalaiset saavutukset kulttuurielämän eri aloilla, kuten musiikissa, kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja tieteissä.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Tarvittaessa B3-ranskan opetus yhdistetään 3. kurssin jälkeen B2-ranskan opetuksen kanssa.

Sivun alkuun

Lyhyt matematiikka

Tavoitteet

Opiskelijat
- osaavat käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän
apuvälineenä,
- näkevät matematiikan merkityksen todellisuuden kuvaajana ja mallintajana,
- osaavat jäsentää matemaattista tietoa,
- hankkivat valmiuksia luomalla hyvän pohjan jatko-opinnoille,
- saavat myönteisiä kokemuksia ja positiivisia asenteita jatko-opinnoille sekä
- harjaantuvat vastaanottamaan eri viestintälähteiden tarjoamaa informaatiota.

Kurssit

1. Tilastot ja todennäköisyys I /P

Opiskellaan tilastojen tulkitsemista, johtopäätösten tekoa ja kriittistä analysointia. Keskeisenä päämääränä on tiedon hallinnan taitojen lisääminen tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheiden avulla tulkiten muuttujien välisiä riippuvuuksia laskennallisin ja graafisin keinoin. Toinen pääteema on todennäköisyyslaskenta, mihin kuuluu perusteita, laskulakeja ja binomi- ja normaalijakauman käyttöä. Kurssille on tyypillistä laskinten ja tietokoneen käyttö ja tiedotusvälineiden tilastollisen informaation käsittely.

2. Matemaattinen ongelmanratkaisu /P

Annetaan kuva matematiikan merkityksestä ja tutustutaan lukujen välisiin yhteyksiin. Käytetään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja ongelmien ratkaisuun. Ilmaistaan suureiden välisiä riippuvuuksia yhtälöiden avulla ratkaistaan niitä graafisesti ja algebrallisesti.

3. Geometria /P

Hahmotetaan kaksi- ja kolmiulotteista tilaa, piirretään tasokuvioita ja kolmiulotteisia kuvia laskennallisesti ja tietokoneilla keskeisenä päämääränä visuaalinen näkemys. Käsitellään geometrisia kuvauksia ja käytetään koordinaatistoa geometrisissa sovelluksissa. Ratkaistaan käytännön ongelmia yhdenmuotoisuuden, trigonometrian ja Pythagoraan lauseen avulla.

4. Matemaattisia malleja /P

Keskeisenä päämääränä on nähdä matemaattisten mallien merkitys ja tarveilmiöiden mallintamisessa. Käsitellään muuttujien välisiä riippuvuuksia ja tutustutaan funktioihin. Johdatellaan oppilaita mallintamaan reaalimaailman tilanteita. Ratkaistaan polynomi-, potenssi-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä.

5. Matemaattinen analyysi /P

Tutustutaan graafisiin ja numeerisiin likimääräismenetelmiin sekä derivaatan käsitteeseen muutosnopeuden mittana. Perehdytään derivaatan käyttöön ja suurimman ja pienimmän arvon määrittämiseen käytännön tilanteissa.

6. Matemaattisia tutkimusmenetelmiä /P

Päämääränä on koota yhteen matemaattisia tutkimusmenetelmiä ja soveltaa niitä kaupan ja talouden, ympäristön ja luonnontieteiden sekä yksilön ja yhteiskunnan aihepiireihin korostaen matematiikan asemaa apuvälineenä. Tutkitaan lukujonoja ja summia. Muodostetaan erilaisista funktioista matemaattisia malleja, joita tutkitaan yhtälöillä, graafisilla ja numerisilla menetelmillä ja derivointia käyttäen.

7. Talousmatematiikka /S

Kehitetään lukujonojen pohjalta ja sarjojen pohjalta taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja. Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- yms. laskelmiin. Muodostetaan kuvaa riskien ja kannattavuuden matemaattisesta hallinnasta ja tutustutaan lineaarisen optimoinnin periaatteisiin.

8. Kertauskurssi /S

Kerrataan lukion lyhyen matematiikan oppimäärä.

9. Tilastot ja todennäköisyys II /S

Tilastotietojen käyttö yhteiskunnallisen ja taloudellisen päätöksenteon perusteena ja tehtyjen päätösten perusteluina lisääntyy jatkuvasti. Tilastojen avulla tapahtuva testaaminen sekä ennusteiden laatiminen perustuu aina todennäköisyyksien laskemiseen. Kurssilla tutkitaan kahden muuttujan tilastollista riippuvuutta ja opitaan rakentamaan lineaarinen riippuvuusmalli. Kurssilla tutkitaan myös otoksista tehtyjen havaintojen ja päätelmien luonnetta ja luotettavuutta. Todennäköissyyslaskennassa otetaan käyttöön satunnaismuuttujat ja jakaumat.

SJ: 2, 3, 1, 4, 5, 7, 6, 9, 8
VE: 1 - 3

Sivun alkuun

Pitkä matematiikka

Tavoitteet

 

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat
- oppivat ymmärtämään matematiikan asemaa yhteiskunnan kehityksessä ja päätöksenteossa sekä jokapäiväisessä elämässä,
- oppivat ajattelemaan luovasti ja kriittisesti,
- oppivat luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ja omaan matemaattiseen ajatteluunsa,
- osaavat käyttää monipuolisesti laskutaitoaan ja apuvälineitä,
- harjaantuvat mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja op- pivat erilaisia ongelmien ratkaisustrategioita,
- oppivat käyttämään ja arvostamaan johdonmukaista päättelyä sekä
- pystyvät tekemään otaksumia, tutkimaan niiden pätevyyttä ja esittämään niille täsmälliset perustelut.

Kurssit

1. Funktiot ja yhtälöt I /P

Ohjataan opiskelijoita tutkimaan ja tunnistamaan ilmiöissä vaikuttavia riippuvuussuhteita, käyttämään matemaattisia menetelmiä ongelmien ratkaisemisessa sekä tulkitsemaan kriittisesti saatuja tuloksia. Tarkastellaan funktiokäsitettä ja opiskellaan tutkimaan polynomi- ja eksponenttifunktioita käyttäen apuna kuvaajia, yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä nykyaikaisia laskemisen ja grafiikan työkaluja.

2. Funktiot ja yhtälöt II /P

Syvennetään taitoa ratkaista ongelmia matemaattisten mallien avulla. Tutkitaan polynomiyhtälöiden jaollisuutta ja juurien ominaisuuksia. Harjoitellaan käyttämään, tulkitsemaan ja ratkaisemaan epäyhtälöitä. Ohjataan opiskelijoita tutkimaan polynomifunktioiden lisäksi muita algebrallisia funktioita ja logaritmifunktioita. Kurssilla käytetään ymmärtämistä helpottavia grafiikan ja laskemisen apuvälineitä, siten että oppiminen tapahtuu kiinteässä yhteydessä monipuolisiin sovelluksiin.

3. Geometria /P

Ohjataan opiskelijoita tekemään geometrisista kuvioista täsmällisiä havaintoja ja perustelemaan kuvioihin liittyviä ominaisuuksia. Kehitetään avaruudellista hahmottamiskykyä tutkimalla kolmiulotteisia kappaleita. Laaditaan niistä erilaisia projektioita ja leikkauksia, joiden avulla ratkaistaan laskennallisia ja piirustuksellisia ongelmia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään sopivia tietokoneohjelmia ja rakentelumalleja. Harjoitellaan todistamista mm. yhtenevyys- ja yhdenmuotoisuusympäristössä.

4. Analyyttinen geometria /P

Perehdytään analyyttiseen geometriaan korostaen sen merkitystä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välisten yhteyksien luomisessa. Tutkitaan koordinaatiston pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja, tutustutaan parametrin käyttöön sekä laajennetaan tarkastelua myös kolmiulotteisiin tapauksiin. Ratkaistaan kahden muuttujan yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä tutustutaan sovelluksena lineaariseen optimointiin.

5. Trigonometria ja vektorit /P

Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovelluksissa. Tutustutaan vektori-käsitteeseen, selvitetään vektorien perusominaisuudet ja laskutoimitukset sekä harjoitellaan kaksi- ja useampiulotteisten vektorien käyttöä erilaisissa yhteyksissä.

6. Differentiaalilaskenta I /P

Käsitellään raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja tutkitaan niiden keskeisiä ominaisuuksia sekä perehdytään erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Ohjataan opiskelijoita sisäistämään derivaatta-käsite ja käyttämään derivaattaa monipuolisesti hyväksi polynomifunktioiden ja algebrallisten funktioiden tutkimisessa ja ongelmien ratkaisemisessa.

7. Differentiaalilaskenta II /P

Laajennetaan tutkittavien funktioiden joukkoa transsendenttisilla funktioilla sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia, derivoituvuutta ja käyttöä. Sovelletaan matemaattista analyysiä opittujen funktioiden tutkimiseen sekä yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemiseen. Opiskellaan teorian soveltamista käytännön tilanteisiin.

8. Integraalilaskenta /P

Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin ja määrittäminen. Opiskellaan alojen ja tilavuuksien laskeminen integrointia käyttäen sekä muita integroinnin sovelluksia. Tutustutaan menetelmiin laskea integraaleja numeerisesti käyttäen laskimia.

9. Tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa /P

Perehdytetään opiskelijat tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheisiin ja ohjataan heitä laatimaan ja tulkitsemaan tilastoja, arvioimaan tehtyjä johtopäätöksiä sekä ymmärtämään sattuman tilastolliselle tiedolle antama epävarmuus. Opiskellaan klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, näihin liittyviä laskusääntöjä sekä satunnaismuuttujan ja todennäköisyysjakauman käsitteet.

10. Lukujonot ja sarjat /P

Ohjataan opiskelijoita tutkimaan ja käyttämään luonnollisten lukujen perusominaisuuksia mukaanlukien niiden induktio-ominaisuus. Tutkitaan lukujonoja ja sarjoja sekä sovelletaan niitä käytännön elämän tehtävien ratkaisuihin

11. Lukuteoria ja logiikka /S

Tutustutaan lauselogiikan ja predikaattilogiikan avulla logiikan perusteisiin.Tutkitaan lukualueiden algebrallisia struktuureja muun muassa alkulukujen, jaollisuuden, kongruenssien ja jäännösluokkien avulla. Sovelletaan tietoja ongelmien ja paradoksien käsittelyyn.

12. Analyysi /S

Syvennetään raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan käsitteitä ja täydennetään integroimismenetelmiä. Täydennetään yhtälönratkaisumenetelmiä ja tutustutaan kompleksilukuihin.

13. Kertauskurssi/S

Kerrataan lukion pitkän matematiikan oppimäärä.

14. Numeeriset menetelmät /S

Tutustutaan laskinten ja tietokoneiden tilastollisten menetelmien avulla likimääräismenetelmiin yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaisemisessa sekä differentiaali- ja integraalilaskennassa. Tutustutaan ratkaisualgoritmeihin, niiden käyttöön ja rajoituksiin. Vaatii ohjelmoitavan graafisen laskimen. Mielellään pitäisi olla kurssi 8 käyty, ei sinällään vaadi esitietoja.

SJ: 1, 2, 3, 4, 11, 5, 6, 7, 8, 12, 14, 9, 10, 13

Sivun alkuun

Biologia

Tavoitteet

Biologian opetuksen tavoitteena on
- saada opiskelija ymmärtämään elämän perusteita kaikilla biolo- gisilla tasoilla,
- saada opiskelija kantamaan vastuuta elämän säilymisestä, joka vastuu ilmenee kaiken elollisen kunnioituksena sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun harrastuksena,
- saada opiskelija sisäistämään kestävän kehityksen periaatteet,
- tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia aktiiviseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan,
- saada opiskelija itsenäisesti käyttämään biologian tutkimus- menetelmiä ja suhtautumaan kriittisesti erilaisiin tietolähteisiin ja tutkimusmenetelmiin,
- saada opiskelija ymmärtämään terveyden ja terveellisen elin- ympäristön merkityksen
sekä
- perehdyttää opiskelija elämää ja sen kehitystä ohjaileviin säätely- mekanismeihin.

Kurssit

1. Toimiva eliömaailma /P

Kurssilla opiskellaan elollisen luonnon rakenne- ja toimintajärjestelmiä, solua, eliöitä ja ekosysteemejä, joiden perustiedot ovat välttämättömiä jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi kurssilla täydennetään opiskelijan aikaisempia tietoja aineiden kiertoon ja energian kulkuun liittyvistä perusilmiöistä ja niiden merkityksestä sekä ekosysteemien toiminnalle että ihmiselle. Opetuksessa pyritään tutkien selvittämään ekosysteemeille tyypillisiä riippuvuus-/vuorovaikutussuhteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tunneilla pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi ympäröivää luontoa sekä suorittamaan laboratoriokokeita.

2. Perinnöllisyys ja evoluutio /P

Kurssi rakentuu informaatiotasoista, joiden perustana on geenien sisältämä perinnöllinen informaatio sekä siinä tapahtuneet ja jatkuvasti tapahtuvat muutokset, jotka ovat saaneet ja yhä saavat aikaan uusia lajeja tuottavan evoluution. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija geenien toimintaan ja perinnöllisyyteen liittyviin perusmekanismeihin ja lainalaisuuksiin sekä populaatiotasolla tapahtuvaan periytymiseen ja sen merkitykseen eliökunnan monimuotoisuuden kehittymiselle. Kurssilla selvitetään, miten ulkoiset tekijät vaikuttavat biologiseen informaatiojärjestelmään ja millaisia riskejä siihen liittyy. Näin opiskelijalle luodaan edellytykset arvioida biologisen tiedon sovellutusten merkitystä luonnolle ja ihmiskunnalle.

3. Ihminen ja terveys /S

Kurssilla perehdytään aiempaa syvällisemmin ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssin suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon liikunnan opetukseen liittyvä terveyskasvatus.

4. Biologian sovelluksia /S

Kurssilla tutustutaan solubiologian ja genetiikan sekä ympäristöekologian sovelluksiin, mm. geenitekniikkaan, kasvi- ja kotieläinjalostukseen sekä mikrobiologian ja biotekniikan keinoihin ja mahdollisuuksiin, sekä arvioidaan niiden merkitystä ihmisen ja muun luonnon kannalta. Kurssi voidaan toteuttaa kokeellisesti tai muuten tutkimalla. Lisäksi kurssi antaa perustietoja Suomen luonnon ekosysteemien toimivuudesta ja erityisesti ihmisen vaikutuksesta luontoon.

5. Ympäristötiedon kurssi/SO

Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija
- oppii soveltamaan aiemmin opittuja tietoja omasta lähi- ympäristöstä tehtävässä tutkielmassa,
- harjaantuu omaehtoiseen, tieteelliseen työskentelyyn, vastuuntuntoon sekä itsenäiseen pohdintaan,
- oppii kriittisesti suhtautumaan omiin tuloksiin kuin myös kirjallisuudessa esiintyviin ristiriitaisuuksiin,
- oppii punnitsemaan ihmisen mahdollisuuksia ja keinoja ratkaista ympäristöongelmia ja edistää kestävää kehitystä,
- osaa arvostaa ja vaalia luonnon monitoimisuutta ja elinympä- ristönsä terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja esteettisyyttä,
- tajuaa, että jokainen itse omilla valinnoillaan ja päätöksenteoillaan voi vaikuttaa ympäristönsä laadukkuuteen, sekä
- omaksuu aidon ja pysyvän kiinnostuksen luontoon ja elinym- päristön suojeluun.
Keskeinen sisältö
Tutkimusaihepiirejä; joista valitaan vuosittain ajankohtaan sopiva yksi tai useampi aihe
- vesi (oman kunnan vesistöt ja niiden tila)
- ilma
- metsät ja suot (lähibiotoopit)

- viljellyt maat (lähipellot ja puutarhat)
- raaka-aineet
- kierrätys ja jätehuolto: menettely kotona, koulussa ja kunnassa
- energia: kotona, koulussa ja kunnassa
- melu lähiympäristössä
- myrkyt ja säteily
- perinteinen luonnonsuojelu, oman kunnan ympäristönsuojelun nykytila ja suunnitelmat sekä maisemanhoito
- maisema-analyysi: oppilaan valitsema kohde
Opetusjärjestelmät ja työtavat
Suoritetaan maasto- ja laborointitöitä. Tehdään opintokäyntejä ja muita retkiä. Kutsutaan asiantuntijavierailijoita luennoimaan. Työs- kentely tapahtuu ryhmä- ja paritöinä. Tutkimusaiheet voivat olla yhteisiä tai oppilaskohtaisesti eriytyneitä. Laajat aihekokonaisuudet voidaan jakaa ryhmien kesken osa-alueiksi. Muistiinpanoista voi kirjoittaa tutkielman. Tulosten pohjalta voidaan laatia kirjoituksia paikallislehteen, rakentaa näyttelyn tms.
Kurssin kuluessa voidaan koota myös leikekirjaa kurssin aiheita käsittelevistä sanoma- ja aikakausilehtien artikkeleista. Kurssin tuotoksena voidaan myös koota ympäristöopas omaa paikkakuntaamme varten.
Muita aihepiirejä
Muita mahdollisia aihepiirejä ovat lajintuntemuskurssi ja biologian työkurssi, jotka voidaan toteuttaa ainakin osittain leirikoulutyyppisinä kursseina.

SJ: 2. vuonna
VE: 1. tai 3. vuonna, kuitenkin mielummin biologian 1. kurssin jälkeen

Sivun alkuun  

Maantieto

Tavoitteet

Maantiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään sekä elottoman luonnon ja elollisen luonnon että ihmisen luomien alueellisten järjestelmien rakennetta ja toimintaa,
- oppii itsenäisesti tekemään kenttätutkimuksia ja hankkimaan tietoa erilaisista maantieteellisistä tietolähteistä sekä tulkitsemaan niitä kriittisesti,
- oppii tuottamaan, havainnollistamaan ja esittämään maantie- teellistä tietoa monipuolisesti,
- tiedostaa maailman muuttuvana elinympäristönä sekä ihmisestä riippumatta että ihmisen vaikutuksesta,
- oppii arvioimaan ihmisen toiminnan mahdollisuudet suhteessa ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä oleviin luonnonvaroihin sekä
- saa aineksia ympäristökysymysten jäsentämiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävien ratkaisujen etsimiseen sekä oppii tuntemaan vastuuta kuluttajana.
Opetuksen tarkoituksena on syventää opiskelijoiden maantieteellistä ajattelua.

1. Toimiva maapallo /P

Kurssilla tutustutaan luonnon toimintaperiaatteisiin sekä niiden alueellisiin ilmenemismuotoihin ja säätelymekanismeihin. Keskeistä on perehtyminen elottoman ja elollisen luonnon maapallonlaajuisiin järjestelmiin ja niissä ilmeneviin muutosprosesseihin. Tutustutaan Maapallon asemaan maailmankaikkeudessa, mikä auttaa ymmärtämään luonnon järjestelmien alueellisia vuorovaikutuksia.
Koulukohtainen lisäys tavoitteisiin ja sisältöön:

Sopivissa yhteyksissä käsitellään Joutsan seudulla tavattavia luonnonmaantieteellisiä muodostumia kartoin, dioin ja kuvin, jotta oppilaalle muodostuisi yleiskäsitys oman kotiseutunsa maantieteellisestä menneisyydestä nykyisyyden perustana.

2. Ympäristö ja ihminen /P

Kurssilla tarkastellaan luonnon ja ihmisen riippuvuudesta aiheutuvia muutosilmiöitä maapallolla. Toisena painoalueena on ihmisen toiminnan moni-ilmeisyys maapallolla ja siihen sisältyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Kurssilla etsitään myös keinoja luonnon ja ihmisen välisen riippuvuuden aiheuttamiin paikallisiin, alueellisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristö- ja kehitysongelmiin. Väestön rakennetta, elinkeinoja ja luonnonvaroja käsiteltäessä tutustutaan tarkemmin oman paikkakunnan piirteisiin ja niihin vaikuttaneisiin tekijöihin.

3. Toimivat alueet /S

Kurssi on työkurssi, jonka aikana oppilas tutkii jotakin aluetta kokonaisuutena ja selvittää sen ominaispiirteitä sekä laatii niistä tutkielman. Kurssin aikana oppilas saa valmiudet hankkia tietoja erilaisista maantieteellistä tietolähteistä, käsitellä tietoja ja esittää niitä kirjallisesti, kuvallisesti ja kartografisia valmiuksia. Kurssi auttaa oppilasta huomaamaan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet alueen tutkimuksessa sekä alueellisten ongelmien ratkaisuyrityksissä.

4. Riskien ja mahdollisuuksien maailma /S

Kurssin tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta ajankohtaisiin alueellisiin tapahtumiin ja antaa välineitä nykyisen ja tulevan maailman ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi. Kurssilla tarkastellaan muuttuvan maailman osin ennalta arvaamattomia tapahtumia, joita esiintyy sekä luonnon että ihmisen toiminnassa. Opiskelussa arvioidaan mahdollisuuksia ennakoida maailman uhkatilanteet ja etsitään keinoja ratkaista syntyneitä ongelmia.

SJ: 1, 2, 3, 4
VE: 3, 4
IO: 3

Sivun alkuun  

Fysiikka

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää havaintoja ja mittauksia tekemällä luontoa ja sen ilmiöitä,
- osaa jäsentää luonnon perusilmiöitä ja -perusrakenteita,
- osaa tutkia kokeellisesti ympäristön kannalta merkittäviä ilmiöitä,
- ymmärtää käsitteenmuodostusta edeten havainnoista lakeihin ja teorioihin sekä
- kykenee osallistumaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Kurssit

1. Fysiikka luonnontieteenä /P

Jäsennetään käsityksiä luonnon perusrakenteista ymmärtämällä tiedon kehittyminen kokeellisten mittausten kautta. Syvennetään kokeellisten tutkimusmenetelmien hallintaa esimerkiksi mekaniikan avulla. Perehdytään maailmankaikkeuden rakenteeseen.

 

2. Fysiikka yhteiskunnassa /S

Tarkastellaan fysiikan merkitystä yksilön ja koko ihmiskunnan kannalta erityisesti energiakäsitteen avulla tutustumalla fysiikan sovelluksiin teollisuudessa. Parannetaan valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Syvennetään keskeisten osa-alueiden hallintaa. Tutkitaan etenemis- ja pyörimisliikettä, mekaanisia vuorovaikutuksia, statiikan ja dynamiikan perusteita. Syvennetään kokeellisten menetelmien hallintaa.

4. Lämpö ja energia /S

Syvennetään energiakäsitteistön hallintaa, energiaperiaatteiden ymmärtämistä ja lämpöopin periaatteita. Tarkastellaan termodynamiikan lakeja ja ilmiöitä lämpöopin pääsääntöjen avulla. Syvennetään kokeellisten menetelmien hallintaa.

5. Aaltoliike /S

Käsitellään värähtely- ja aaltoliikettä tutkimalla mekaanisia, ääni- ja sähkömagneettisia aaltoja.

6. Sähkö /S

Syvennetään sähköilmiöiden, -tekniikan ja -terminologian hallintaa. Tutustutaan virtapiireihin, mittaustekniikkaan ja sähköturvallisuuteen.

7. Sähkömagnetismi /S

Tutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmiöitä kuten induktiota, muuttuvia kenttiä ja sähköenergian tuottamista ja siirtämistä. Syvennetään käsitteistön hallintaa.

8. Moderni fysiikka /S

Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin ja aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään ydinfysiikan perusteisiin ja ionisoivaan säteilyyn. Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta.

9. Kertauskurssi /S

Kerrataan lukion fysiikan oppimäärä.

10. Kokeellisen fysiikan kurssi /S

Kurssilla tutustutaan fysiikan kokeellisiin mittausmenetelmiin tekemällä fysiikan töitä lähinnä tietokonepohjaisilla laitteilla. Kurssi antaa lisää mahdollisuuksia tehdä itse fysikaalisia tutkimuksia ja siten oppia havaitsemaan ilmiöitä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Töistä laaditaan työselosteet. Kurssille voi osallistua, kun suurin osa yhteisistä ja syventävistä kursseista on suoritettu.

SJ: 1, 2, 5, 3, 4, 6, 7, 8, 9.
Kun suurin osa kursseista 1-8 on suoritettu , niin sitten kurssi 10.

Sivun alkuun

Kemia

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa hankkia tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä,
- osaa arvioida tiedon luotettavuutta ja osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon,
- oppii jatko-opinnoissa tarvittavaa tietoa ja kiinnostuu alan opiskelusta,
- ymmärtää peruskäsitteet ja nykyaikaisen teknologian merkityksen,
- tuntee välttämättömiä aineita ja reaktioita ja osaa hyödyntää niitä käytännössä,
- osaa käsitellä tietoa kvantitatiivisella tasolla sekä
- osaa suunnitella, tehdä ja tulkita yksinkertaisia luonnonilmiöitä koskevia kokeita.

Kurssit

1. Kemia - kokeellinen luonnontiede / P

Kehitetään kokeellisen työskentelyn, tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja ja valmiuksia käytännön elämään liittyvissä kemiallisissa ilmiöissä. Tutkitaan elinympäristöön ja elämään liittyviä kemiallisia ilmiöitä ja aineiden ominaisuuksia erilaisin työmenetelmin. Syvennetään kemian perusteiden hallintaa ja tutustutaan sovelluksiin.

2. Elämän kemia /S

Opiskellaan orgaanista kemiaa tutkimalla elollisen luonnon tärkeitä alkuaineita, yhdisteitä ja niiden reaktioita.

3. Kemian elementit /S

Tutkitaan aineiden ominaisuuksia ja reaktioita ja opitaan tekemään päätelmiä. Tulkitaan kvantitatiivisesti kemiallisia reaktioita ja reaktioyhtälöitä.

4. Tutkimus, teknologia ja ympäristö /S

Tutkitaan reaktion kinetiikkaa ja tasapainoa ja niiden soveltamista teollisuuden prosesseissa. Tutustutaan nykyaikaisen kemian teknologiaan ja tutkimusmenetelmiin.

SJ: 1, 2, 3, 4

Sivun alkuun

Uskonto

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy kristinuskoon ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja sen kulttuuriperintöön,
- etsii henkilökohtaisen vakaumuksen muodostamisen aineksia,
- pyrkii totuuteen,
- tutustuu muihin uskontoihin ja elämänkatsomuksiin,
- kehittää taitojaan elää ja tehdä työtä eri tavoin ajattelevien ja uskovien kanssa,
- oppii kunnioittamaan toisen uskoa ja vakaumusta,
- kehittyy eettisesti vastuulliseksi arvovalinnoissaansekä
- tuntee oman kirkkonsa historiallisen taustan.

Kurssit

1. Uskonto ja maailmankatsomus /P

Tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä ilmiönä. Erityisesti tutkitaan Raamatun vaikutusta ihmisen maailmankatsomuksen muotoutumisessa.
- uskontojen keskeisen käsitteistön käsittely
- pyhät kirjat
- Raamatun vastauksia elämän keskeisiin kysymyksiin

 

2. Kirkkojen maailma /P

Perehdytäään kristillisen kirkon kehityskaareen ja leviämiseen. Pohditaan vuorovaikutusta kirkon, yhteiskunnan ja kulttuurin välillä eri aikakausina.
- kirkkokuntien historia
- kirkon vaikutus kulttuuriperintöön
- kristillinen lähetystyö
- ekumenia

3. Hyvän ja pahan maailma /P

Etsitään vastauksia opiskelijoille läheisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin sekä maailmanlaajuisiin kysymyksiin kristinuskon näkökulmasta.
- etiikan avainkysymyksiä ja -käsitteitä
- kristillinen etiikka
- hyvän ja pahan problematiikka (yksilö, yhteiskunta, maa- ilma)
- vastuulliset arvovalinnat

4. Uskontojen maailma /S

Oman aikamme ja maailmamme ymmärtäminen edellyttää eri uskontojen tuntemista. Tässä kurssissa tutustutaan suuriin maailmanuskontoihin käyttäen apuna myös uskontojen omia lähteitä.
- ihmiskunnan tärkeimpien uskontojen esittely
- kulttuurivaikutukset
- vieraaseen uskontoon kuuluvan ymmärtäminen
- uskonnollisia taustatekijöitä maailmantapahtumille

5. Suomalaisen uskonnon maailma/S

Tutkitaan kirkon ja ihmisen kohtaamista meidän maassamme eri aikakausina ja erityisesti paikallisen seurakunnan toimintaa. Esim. historiallinen linja, henkilöhistoria, eri elämäntilanteet, palveleva kirkko (seurakunta) jne. Linjat ja työskentelytavat sovitaan kurssin alussa ryhmän kanssa (haastattelut, tutkimukset).

SJ: 1, 4, 2, 5, 3
VE: 3 - 5
IO: 1 - 5

Sivun alkuun  

Elämänkatsomustieto

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija
- erottaa asioiden katsomuksellisen näkökulman,
- osaa eritellä katsomuksellisten kysymysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perusteella sekä
- saa monipuolisen katsomuksellisen yleissivistyksen.

Kurssit

1. Hyvä elämä /P

- teoriat arvoista, normeista ja hyveistä
- yksilön moraalin kehitys
- soveltaminen

2. Ihminen totuuden etsijänä /P

- tiedon luotettavuus
- tieteen ja taiteen maailmankuvien arviointi
- tutkitaan käsityksiä maailman perusluonteesta

3. Hyvä yhteiskunta /P

- käsitykset valtiosta, yhteiskunnasta ja kulttuurista
- oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen
- tulevaisuuden kehitys
- kestävän kehityksen yhteiskuntamallit

4. Katsomusperinteitä Suomessa /S

- ihminen kulttuurisena jatkumona
- alkuperäinen suomalainen elämänkatsomus, kristillinen perinne ja humanismi elämänkatsomuksen pohjana
- naturalistisen humanismin periaate

5. Kulttuureiden tutkimus /S

- elämänkatsomusten tutkimusmenetelmien perusteet
- eri elämänkatsomusten vertailu eri kulttuuripiireissä tutkielmina

Sivun alkuun  

Filosofia

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija
- avartaa ja tarkentaa käsityksiään todellisuuden luonteesta, arvoista ja tiedon perusteista,
- osaa käyttää selkeitä käsitteitä ja perustella asiat,
- erittelee tiedonmuodostusta, eettistä ja esteettistä arviointia sekä
- hallitsee perustiedot filosofisesta ajatteluperinteestä.

Kurssit

1. Filosofian peruskysymyksiä /P

- eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat
- filosofian tutkimustapa
- mitä on filosofia, oleva, totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus ja kauneus

2. Etiikan valtavirrat /S

- eurooppalaisen filosofisen etiikan perusvaihtoehdot
- ihmisen ominaislaatu
- ympäristöfilosofiset kysymykset

3. Tieto ja todellisuus /S

- tiedonmuodostus
- erilaiset todellisuuskäsitykset
- tiedon perusteet ja lajit
- tiedon suhde yhteiskunnallisiin tavoitteisiin

SJ: 1, 2, 3
VE: 2, 3
IO: 1 - 3IO: 1 - 3

Sivun alkuun

Psykologia

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija
- tarkastelee asioita eri näkökulmista (oma/yhteiskunta/psykologia-tiede),
- rakentaa omaa aikuisidentiteettiään,
- tuntee psykologian keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut, tiedonhankintakeinot ja yhteydet muihin tieteisiin,
- osaa selittää psyykkistä toimintaa psykologian tavalla,
- soveltaa tietojaan omaan elämäntilanteeseensa ja itseensä, opiskelun suunnitteluun ja toteuttamiseen, ajattelunsa kehittämiseen ja ihmissuhteiden, vuorovaikutustaitojen ja asenteiden kehittämiseen sekä
- arvioi tietoja kriittisesti.

Kurssit

1. Psyyke - mielen maailma /S

- psykologia tieteenä, tutkimuskohde, menetelmät ja kytkennät muihin tieteisiin
- ihmisen psyykkiset toiminnat ja toiminnan selittämistavat
- sosiaalinen vuorovaikutus
- konfliktitilanteet
- ihmiskäsitykset

2. Kehittyvä ihminen /S

- ihmisen elämänkaari
- psyykkinen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
- kehityspsykologian sovellutukset

3. Ihminen tiedonkäsittelijänä /S

- inhimillinen tietoisuus, tiedonkäsittelyn lainalaisuudet ja niiden merkitys ihmisen toiminnalle
- oppimisen ja ajattelun taitojen psykologinen tutkimus, käsitteistö ja soveltaminen

4. Aivot ja psyyke /S

- psyykkisten ja fyysisten toimintojen vuorovaikutus
- hermoston kehitys ja toiminnan säätely
- psyykkisten toimintojen hermostollinen perusta
- kliinisen neuropsykologian perusteet ja käytännön sovellutukset
- motiivit, tunteet, toiminnan tavoitteellisuus
- motivaation yhteys kognitiivisiin ja sosiaalisiin tekijöihin
- motivaation ja tunteiden merkitys ihmisen toiminnassa

5. Yksilöllinen ihminen /S

- psykologian näkökulma persoonallisuuden tutkimiseen ja kuvaukseen
- yksilöiden väliset psyykkiset erot, niiden tutkiminen ja selittäminen
- kulttuurin yhteydet persoonallisuuteen, ajatteluun ja elämänkulkuun
- mielenterveys ja psyykkiset häiriöt

6. Minä ja muut (tai minä, sinä, hän, me, te, he)/S

- johdatusta sosiaalipsykologiaan
- ihminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä
- vuorovaikutussuhteet
- sosiaaliset taidot
- ryhmädynamiikka
- ryhmän sisäiset suhteet
- ryhmien erilaisuus
- tutkimusmenetelmiä

Opetuksellisia järjestelyjä
Tavanomaisten opetusmenetelmien lisäksi psykologiassa ideoidaan, toteutetaan ja arvioidaan pienimuotoisia testejä ja tutkimuksia.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5
VE: 2 - 5
IO: 1 - 5

Sivun alkuun  

Historia ja yhteiskuntaoppi

Tavoitteet

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että
- opiskelijalla on ajantajua ja kykyä nähdä nykyhetki historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana (näin hä- nelle tarjoutuu mahdollisuus sopeuttaa oma aikansa ja itsensä jatkuvaan muutokseen),
- opiskelijalla on valmiuksia hankkia erilaisin menetelmin oppiaineen eri alueilta monipuolista sekä historiallista että ajankoh- taista tietoainesta ja käsitellä sitä,
- opiskelija osaa kriittisesti arvioida tietolähteiden ja tietojen luotettavuutta ja merkitystä,
- opiskelija osaa asiallisesti arvioida erilaisten historiallisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden syntyä ja merkitystä kunkin ajan omista lähtökohdista ja vertailla niitä keskenään ja myös nykyaikaan
- opiskelijalla on valmiuksia käyttää ja soveltaa hankkimaansa tietoa opiskelun, työ- ja muun yhteiskuntaelämän sekä vapaa- ajan eri tilanteissa sekä
- opiskelija kykenee näkemään oman kotiseutunsa ja kansallisen kulttuurin kansainvälistä kanssakäymistä rikastuttavana tekijänä.

Kurssit

Neljä ensimmäistä on ensisijaisesti historian kursseja ja viides edustaa yhteiskuntatieteitä. Raja eri tieteitten välillä ei kuitenkaan eri kursseissa ole ehdoton.

1. Ihminen, luonto ja kulttuuri /P

Kurssi tarkastelee väestö- ja yhteiskuntahistorian pitkittäisleikkauksia, joiden avulla valotetaan historiallisen muutoksen ja prosessien luonnetta. Sisältöjen pääpaino on yleisen historian alueella, jota täydennetään soveltuvissa kohdin Suomen historian ilmiöillä. Kurssin keskeisiä teemoja ovat luonto ja talous, yhteisön eloonjääminen ja muuttuminen, taloudelliset murroskaudet, kaudet, muuttoliikkeet sekä sukupuolten tehtävänjako.

2. Eurooppalainen ihminen /P

Kurssi tarkastelee Euroopan kulttuurihistoriaa ja suomalaisen kulttuurin kehitystä sen osana. Eri aikakausien ihmisten maailmaa lähestytään ajan oman lähteistön kautta. Teemoja rakennetaan myös historian merkkihenkilöiden ja ns. tavallisten ihmisten avulla. Samalla tutustutaan myös eri taiteenalojen keskeisiin saavutuksiin. Kurssin keskeisiä teemoja ovat ihmiskäsitys ja tapakulttuuri, luonnontieteellinen maailmankuva, tiedonkäsitys sekä taiteet.

3. Kansainväliset suhteet 1900-luvulla /P

Kansainvälisen politiikan analyysikurssi, jossa tapahtumia tarkastellaan taloudellisen ja ideologisen viitetaustan avulla. Kurssin keskeisiä teemoja ovat nationalismi, demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, kansainväliset sopimusjärjestelmät, siirtomaiden vapautuminen sekä kansainväliset vähemmistöt kansainvälisessä politiikassa.

4. Suomen historian käännekohtia 1900-luvulla /P

Kurssin tarkoituksena on analysoida keskeisiä Suomen historian murroskausia tällä vuosisadalla. Ilmiöiden ymmärtäminen vaatii 1800-luvun yhteiskunnallis-taloudellisen taustan selvittämistä. Keskeisiä teemoja ovat kysymys demokratiasta, yhteiskuntaryhmien välinen konflikti sekä kulttuurin murros.

5. Valta, valtio ja yksilö /P

Valtio-oppiin ja yhteiskuntapolitiikkaan orientoiva kurssi, joka sisältää Suomen nykyjärjestelmän analyysin lisäksi myös kansainvälistä vertailua ja historiallista taustaa. Keskeisiä teemoja ovat ihmisoikeudet, poliittiset ja sosiaaliset oikeudet sekä vallanjako ja vallankäytön valvonta.

Seuraavissa kursseissa painottuvat yhteiskuntatieteet, mutta kahdessa ensin mainitussa on myös historiallista taustaa.

 

6. Maailmantilanne nyt /S

Kurssilla tarkastellaan ja analysoidaan ajankohtaista kansainvälistä ja kansallista tilannetta käyttäen hyväksi eri joukkoviestimien tarjoamaa aineistoa. Keskeiset teemat ja sisältöalueet liittyvät kurssin toteutusaikana päivänpolttavan uutisaineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin.

7. Taloustiede /S

Kurssilla tarkastellaan sekä mikro- että makrotalousteoriaa. Mikrotaloutta käsitellään talouselämän toimijoiden näkökulmasta käytännön sovellutusten avulla. Makrotaloustieteen lähtökohtana ovat talouselämän ongelmat ja talouspolitiikka, joiden käsittely perustuu ajankohtaisaineiston käyttöön.

8. Kansalaisen lakitieto /S

Kurssilla käsitellään Suomen oikeusjärjestyksen keskeisiä periaatteita ja hallinnon muotoja. Tutustuminen oikeuslaitokseen ja kansalaisen kannalta tärkeimpien hallintoelinten toimintaan konkretisoi tietoainesta.

9. Paikallishistoria ja sukututkimus/SO

Tavoitteet

Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään ja arvostamaan oman kot

Keskeinen sisältö

1. Joutsan ja lähikuntien historiaa
Miltä alue näytti jääkauden jälkeen?
Ruotsin vallan aika vuoteen 1809
- varhaisin asutus
- asutuksen leviäminen 1400-luvulta alkaen
- suurten tapahtumien vaikutus alueella
- nuijasota, Ruotsin suurvalta-aika, iso ja pikkuviha, Suomen sota 1808-09
- pitäjien synty: Joutsa, Hartola, Leivonmäki, Luhanka
Venäjän vallan aika 1809-
- elinkeinojen kehitys
- liikenneolot
- pitäjistä kunniksi
- yhdistystoiminta herää
Itsenäisyyden aika 1917-
- sotien vaikutukset
- kehitys maatalouskunnista nykypäiviin
2. Vanha perinne tutuksi
- tutustutaan vanhaan asumiseen, elämiseen ja elinkeinoihin kotiseutumuseoitten avulla
3. Sukututkimuksen alkeet
- mistä saan tietoa oman suvun historiasta?
- miten tietoa hankitaan?
- tehdään pieni "sukututkimus" kurssilaisten suvuista

Opetusjärjestelyt ja työtavat

Tutustutaan em. aiheisiin tekemällä lyhyitä esittelyjä, vierailemalla ao. kohteissa; lisäksi voidaan haastatella alueen ihmisiä ja kes- kustella alustusten pohjalta ko. aiheista.

SJ: 1, 2, 3, 4, 6, 8, 5, 7
VE: 1 - 2, 3 - 8; 9 (2. tai 3. vuonna)
IO: sopimuksen mukaan

Sivun alkuun

Musiikki

Kaikille yhteinen musiikinopetus

Tavoitteet

Kaikille yhteisen musiikinopetuksen tavoitteena on, että
- opiskelijalla on valmiuksia musiikin vastaanottamiseen, tuotta- miseen ja sen avulla tapahtuvaan viestintään,
- opiskelija kokee elämyksiä, jotka tukevat aktiivisen musiikki- suhteen kehittymistä, ja hänen musiikillinen minäkuvansa ja henkinen kasvunsa vahvistuvat sekä
- opiskelija kykenee yhteistyöhon ja -toimintaan musiikin ryhmässä ja hänellä on valmiuk sia musiikin ja kulttuurin välisten suhtei- den ymmärtämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kurssit

1. Musiikin työpaja /P

Kurssilla tutustutaan musiikin perusaineksiin ja musiikillisen ilmaisun ulottuvuuksiin aktiivisesti musisoiden ja musiikkia analysoiden käyttäen opetusmateriaalina erityylistä musiikkia. Tutustutaan myös muutaman tärkeimmän säveltäjän musiikkiin.

2. Suomalaisena musiikin maailmassa /P

Kurssilla luodaan lyhyt katsaus eurooppalaisen taidemusiikin kehitykseen ja kevyeen musiikkiin ja annetaan tietoja näistä musiikin asioista myös Suomessa. Kurssilla lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti koko ajan.

Syventävä musiikinopetus

Tavoitteet

Syventävän musiikinopetuksen tavoitteena on, että
- opiskelija oppii lisää perustietoja musiikin lajeista ja tyyleistä ja hänen muiden musiikkikulttuureiden ja erilaisten musiikkiympäristöjen tuntemuksensa vahvistuu,
- opiskelijan omaehtoinen musiikinharrastus kehittyy jatkuvasti,
- lukion taidekasvatus eheytyy ja syntyy mahdollisuuksia eri taidealojen ja yhteisten teemojen sekä projektien toteuttamiselle sekä
- lukion ja oman ympäristön musiikki- ja kulttuurielämän yhteis- työ kehittyy.
3. Musiikki meillä ja muualla /S

Kurssilla tutustutaan syventävästi tämän päivän musiikkikulttuuriimme tehden esimerkiksi tutkielma/esitelmä jostain musiikkityylistä tai artistista/säveltäjästä. Kurssilla myös lauletaan ja soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti koko kurssin ajan.

4. Musiikki eri aikoina /S

Kurssilla havainnoidaan miten musiikki kuvastaa omaa esiintymisaikaansa ja miten se suhteutuu aikansa muuhun kultuuriin ennen ja nykyään. Kurssilla voidaan keskittyä joihinkin aikakausiin/tyyleihin. Kurssilla myös lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti kurssin ajan.

5. Musiikki taiteena /S

Kurssilla saadaan yleiskuva baletista, musikaalista, oopperasta, operetista ja musiikkielokuvasta ja yleensäkin musiikin käytöstä muiden taiteenlajien yhteydessä. Voidaan käydä esim. oopperassa, musikaalissa tai vastaavassa. Voidaan tehdä mielenkiinnon ja kykyjen mukaan esimerkiksi oma pienimuotoinen musikaali. Soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia.

6. Kuorokurssi/SO

Kurssilla harjoitellaan oikeaa äänenmuodostusta ja lauletaan yksi- tai useampiäänisiä lauluja. Esiinnytään koulun juhlissa ja mahdollisesti muissa tilaisuuksissa.

Arvostelu

Musiikin arviointi perustuu opiskelijan asenteiden ja aktiivisuuden, koulussa osoitettujen musiikillisten taitojen sekä tiedollisen aineksen laatuun ja määrään. Opiskelijan tavoitteelliset musiikkiopinnot esim. musiikkikoulussa, musiikkiopistossa tai konservatoriossa (kurssitutkintoihin tähtäävää opiskelua) voidaan ottaa huomioon korvaavina opintoina lukion musiikkikursseja suoritettaessa. Näistä korvaavista sovitaan opiskelijan ja opettajan kanssa kunkin kurssin alussa.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5
VE: 2 - 5
IO: (1-5)

Sivun alkuun  

Kuvataide

Tavoitteet

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- tunnistamaan ja arvottamaan esteettisiä arvoja ympäristössään ja käyttämään niitä omassa työskentelyssään,
- havainnoimaan ja ymmärtämään omaa kuvallista ilmaisuaan ja ympäröivää todellisuutta,
- kehittämään ajatteluaan ja kuvallista ilmaisuaan,
- valitsemaan ajatuksilleen ja mielikuvilleen sopivimman ilmaisu- ja työmuodon,
- arvostamaan esteettistä ja eettistä elämänasennetta,
- syventämään taiteen tuntemustaan,
- arvottamaan ja vaalimaan rakennettua ympäristöä, kulttuurimaisemaa ja luontoa sekä tuntemaan omia vaikutusmahdollisuusiaan,
- kehittämään valmiuksiaan toimia luovasti esteettisiä ja eettisiä ratkaisuja edellyttävissä tehtävissä sekä
- ilmaisemaan itseään viestinnän keinoin sekä ymmärtämään ja arvioimaan kuvaviestejä ja mediatodellisuuden ilmiöitä.

Kurssit

1. Taide ja kuva /P

Kurssilla syvennetään omaa kuvailmaisua monipuolisesti keinoja ja työtapoja vaihdellen. Tutkitaan ajankohtaisia taiteen ja kuvan ilmiöitä.
- sommittelu: piste, viiva, pinta, muoto,
- värioppi syventäen
- valööripiirustus
- akvarelli
- peiteväri

2. Ympäristö ja kuva /P

Tutkitaan ja ilmaistaan omia ympäristökokemuksia taiteen keinoin. Tarkastellaan luontoa ja rakennettua ympäristöä elämysten antajina. Kerrataan kulttuurihistorian, kansantaiteen ja taideteollisuuden sekä ympäristösuunitteluun liittyvä perustietous. Hankitaan muotoon, materiaaliin ja käyttötarkoitukseen pohjautuva suunnittelutaito.
- teollinen suunnittelutyö
- keramiikkatyö
- esinesuunnittelu
- arkkitehtuurin perusteet

3. Taidehistoria /S

Tutustutaan taidehistoriaan ja tyylilajeihin. Opitaan ymmärtämään taiteilijan teoksen ja vastaanottajan vuorovaikutussuhdetta. Haetaan erilaisia näkökulmia taiteeseen aikansa yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kuvaajana.
- taiteilijoihin ja taideteoksiin tutustumista
- omakohtaisia sovellutuksia eri tyylilajeista tekniikoita vaihdellen ja yhdistellen

4. Kuvallinen viestintä /S

Perehdytään kuvaviestimien mahdollisuuksiin kuvallisessa ilmaisussa. Sovelletaan kuvallisen ilmaisun taitoja käyttögrafiikan ja tuotesuunnittelun keinoihin ja päämääriin. Opetellaan näyttelyn rakentamista visuaalisen viestinnän muotona.
- valokuva
- TV- ja videokuva
- grafiikka

5. Syventävä ja kokeileva kuvailmaisu /S

Sovelletaan kaikkia aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja yksilöllisesti. Annetaan valmiuksia jatko-opiskeluun.
- lopputyö: suunnittelu, valmistus, näyttely
- henkilökohtainen, pari- tai ryhmätyöskentely
- yhteisiä tehtäviä

- eri oppilaitosten pääsykoetehtäviin tutustumista

- mahdollisuus kansallisen lukion kuvataidediplomin suorittamiseen

SJ: 1, 3, 2, 4, 5
VE: 3, 2, 4, 5

Sivun alkuun

Liikunta

Tavoitteet

Liikunnanopetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu liikunnallisen elämäntavan,
- kehittämään ja ylläpitämään fyysistä ja psyykkistä toimintakykyisyyttään,
- liikunnan avulla edistämään hyvinvointiaan ja opiskeluvireyttään,
- edistymään yksilön sosiaalisessa, moraalisessa ja persoonallisuuden kehityksessä ja ilmaisutaidossa,
- omaksumaan myönteisen asenteen liikuntatietojen, - taitojen ja kunnon kehittymiseen,
- säilyttämään ja kehittämään kansallista sekä ylläpitämää kansainvälistä liikuntakulttuuria sekä
- totuttautumaan elämäntapoihin ja arkikäytäntöihin, jotka edis tä- vät ja vastaavat työelämän vaatimuksia.

Arviointi

Liikuntakurssien arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan taitoon, kuntoon, tietoihin, aktiivisuuteen ja sosiaalisuuteen. Painotus määräytyy kurssien luonteen ja tavoitteiden mukaisesti

Kurssit

1. Laji- ja kuntokurssi /P

Kurssilla perehdytään eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin: sisä- ja ulkopalloilut, yleisurheilu, suunnistus, tanssi, kuntoilu ja lihashuolto, kuntotestit.

2. Laji- ja kuntokurssi II/P

Kurssilla harrastetaan samoja liikuntamuotoja kuin laji- ja kuntokurssi I:llä. Lisäksi harjoitellaan vanhojen tansseja.

3. Lajikurssi/S

Kurssin alussa tehtävän yhteissuunnittelun perusteella valitaan yhteisiin liikuntakursseihin kuulumattomia lajeja ja uusia lajeja, esimerkiksi keilailu, seinäkiipeily ja mailapelit: sulkapallo, squash, tennis, pöytätennis, sähly, golf. Lisäksi harrastetaan yhteisiltä kursseilta tuttuja liikuntalajeja.

4. Yhdessä liikkuen/S

Kurssin alussa opetusryhmä valitsee kurssin sisällön pää- tavoitteenaan sosiaalinen liikkuminen yhdessä, esimerkiksi palloilu, vanhojentanssit, seikkailuretki: melontaa, vaellusta pienryhmissä, pientä kisailua (paintball) ja kokkausta luonnossa.

5. Virkistyskurssi/S

Opetusryhmä valitsee liikuntamuotoja, joissa koko opetusryhmä toimii yhdessä ja/tai pienryhmissä, esimerkiksi laskettelu, lumilautailu ja palloilu. Lisäksi perehdytään itselle mieluisan lajin harrastamiseen syvällisemmin.

SJ: 1, 3, 2, 4, 5

Sivun alkuun  

Terveystieto

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- edistämään kansanterveyttä ja kehittämään valmiuksia ja vastuuta toimia ympäristön ja oman terveyden säilyttämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi,
- arvostamaan ja arvioimaan nuoruusiän ja ihmisen myöhempien vaiheiden terveyskäyttäytymisen ja elintapojen yhteyttä,
- ymmärtämään terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä maailman- laajuisesti,
- tuntemaan terveydenhuoltojärjestelmän ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti sekä
- kehittämään työterveyttä edistävää käyttäytymistä.

Arvostelu

Arvioidaan reaaliaineiden tapaan.Kurssit

1. Peruskurssi /P

Kurssilla tarkastellaan terveyden merkitystä yksilölle, yhteiskunnalla ja ympäristölle. Keskeisinä teemoina ovat liikunnan ja terveyden väliset yhteydet, terveellinen ravinto, yleisimpien sairauksien riskitekijät ja ehkäisy, psyykkinen hyvinvointi sekä ensiapu. Lisäksi opiskelijat valitsevat heitä kiinnostavia aihealueita.

2. Keho ja mieli kuntoon/S

Stressi
- stressin aiheuttajat ja stressireaktiot
- rentoutumismenetelmät ja niiden vaikutukset
- käytäntöä: eri liikuntamuotoja stressin ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi, esim. jooga ja sähly
Henkinen valmennus
- tavoitteet, esim. henkilökohtaiset kunto- ja opiskelutavoitteet ja niiden merkitys motivaation kannalta
- henkinen valmentautuminen esim. yo-kirjoituksiin
- mielikuvaharjoittelu
Terveysliikunta
- teoriaa ja käytännön terveysliikuntaa eri ikäryhmien kannalta
- oman kunto-ohjelman toteutusta ja sen arviointia
- lihashuolto
- omat ravintotottumukset

3. Ensiapu ja yleisimmät sairaudet

Yleisimmät kansantaudit
- sydän- ja verisuonitaudit
- syöpäsairaudet
- tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
- allergiat
- aistimien ja sisäeritysjärjestelmän sairaudet
Yleisimmät kansantaudit
- influenssa ja nuhakuume sekä niiden kotihoito
- sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy
Ensiapu
- koti-, liikenne- ja työtapaturmat sekä vapaa-ajan tapaturmat
- käyttäytyminen onnettomuus- ja vaaratilanteissa
- hätäensiapu, esim. elvytys, verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokin ehkäisy, sairauskohtausten ensiapu, myrkytysten ensiapu

SJ: 1, 2, 3

Sivun alkuun

Oppilaanohjaus/P

Tehtävä

Oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata opiskelijaa siten, että hän kykenee suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukea häntä lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Oppilaanohjauksella edistetään valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista koulussa.

Tavoitteet

Tavoitteena on
- ohjata opiskelijaa oman opiskelun ja uranvalinnan suunnittelussa,

- tukea opiskelijan kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä siten, että hänelle muodostuu selkeä kuva tavoitteistaan ja omista mahdollisuuksistaan,

- kehittää opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja yksilöllisiä opiskelu - taitoja ja -menetelmiä,
- syventää opiskelijan tietoja koulutuksesta, työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista ottaen huomioon myös kansainvälistymisen tuomat
mahdollisuudet,
- kehittää edelleen itsearviointikykyä ja päätöksentekotaitoa sekä
- vahvistaa kykyä kohdata ja hallita muuttuvia elämäntilanteita sekä ottaa vastuuta tekemistään valinnoista.

Oppilaanohjauksen luokkatyöskentelyn sisällöt

Opiskelun ja uranvalinnan perusteet
- lukio-opiskelun ohjaus
- itsetuntemus ja ryhmässä toimiminen
- opiskelumahdollisuudet lukion jälkeen
- päätöksenteko ja hakeutuminen jatko-opintoihin
- ajankohtainen ammatti- ja työelämätietous
Luokkatuntien lisäksi oppilaanohjaukseen kuuluu henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Erityisesti luokattomuus ja tuntijaon mahdollistama valinnaisuus sekä opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn erilaiset toteuttamismuodot edellyttävät opinto-ohjaajan antamaa henkilökohtaista ohjausta. Mahdollisuus tutustua omakohtaisesti jatkokoulutukseen, ammatteihin ja työelämään tukee opiskelijoiden uranvalinnan suunnittelua. Oppilaanohjauksen kurssin luokkatunneista sekä henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta on päävastuu opinto-ohjaajalla. Kullakin opiskelijaryhmällä on myös ryhmänohjaaja, joka seuraa ryhmänsä edistymistä ja puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Lisäksi jokainen opettaja on opiskelijan ohjaaja oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.

SJ: * 1. vuosi 0,5
* 2. vuosi 0,3
* 3. vuosi 0,2

Sivun alkuun  

Tietotekniikka/SO

Tavoitteet

Opiskelija
- saa kokonaisnäkemyksen tietotekniikan käytöstä, mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa,
- oppii itsenäiseen, suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen, kokonaisuuksia hahmottavaan ja yhteistyökykyä vaativaan työskentelyyn sekä
- osaa hyödyntää tietotekniikkaa lukio-opiskelussa, erityisesti eri oppiaineiden välisessä yhteistyössä.

Kurssit

1. Menetelmäkurssi /SO

Opitaan käyttämään tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, kortisto- ja grafiikka- ym. keskeisiä työvälineohjelmia ja tietokonelaitteistoa. Tutustutaan tietokoneen oheislaitteiden, esim. kuvanlukijan, käyttöön.

2. Tietotekniikan työpaja /SO

Tutustutaan projektityöskentelyn periaatteisiin ja valmistetaan projektityö käyttäen hyväksi työvälineohjelmia eri oppiaineista valitusta aiheesta.

3. Musiikki ja tietotekniikka /SO

Opiskellaan musiikin tuottamista, säveltämistä ja sovittamista sekä nuottien kirjoittamista sekä äänen ja nuottien editointia tietokoneen avulla. Harjoitellaan MIDI-liitännän välityksellä elektronisen soittimen ääniohjausta.

4. Ohjelmointi /SO

Tutustutaan algoritmiseen ongelmanratkaisuun jonkin korkean tason ohjelmointikielen avulla. Tehdään harjoitustyö tukeutuen modulaariseen ohjelman tuottamiseen.

5. Tietoliikenne /SO

Perehdytään elektroniseen tiedonsiirtoon ja tietoliikenteen käyttötapoihin ja opetellaan käyttämään tietoliikenteen palveluja, tietoliikenneohjelmia ja -verkkoja, kuten esimerkiksi Internet ja sähköposti.

6. Tiedonhallinta /SO

Opitaan tietokantojen ja taulukkolaskennan käyttöä. Tietokantojen yhteydessä suunnitellaan ja luodaan uusia ja käytetään valmiita tietokantoja. Taulukkolaskennassa laaditaan uusia ja muokataan valmiita taulukoita ja havainnollistetaan niitä graafisesti.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6
VE: kurssi 1 suoritettava ennen muita

Sivun alkuun  

Liikennekasvatus/SO

Tavoitteet

Tavoitteena on antaa opiskelijalle
- teoreettinen pohja liikenteessä liikkumista varten
- edellytykset oikeiden asenteiden kehittymiseen muihin tienkäyttäjiin nähden
- liikenteessä tarvittava käytännön ajotaito
- kuljettajatutkinnon suorittamismahdollisuudet

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Sen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista kurssin kaikille osa-alueille.

Toteutus

Lukiossa toteutetaan eri osa-alueet fysiikan, kemian, matematiikan, psykologian, biologian, ympäristötiedon ja yhteiskuntaopin kursseihin integroituna erillisen ohjelman mukaan (yht. n. 15 tuntia) myös kielten tunneilla käsitellään ao. kielen liikennesanastoa.

Autokoulu antaa oman teoriaopetuksen ja käytännön ajo- opetuksen.

Sivun alkuun

Mediakurssi/SO

Tavoitteet

Tavoitteena on antaa opiskelijalle
- perustiedot sanomalehtityöstä, videokuvauksesta ja elokuvan arvioinnista
- valmiudet sanomalehtijutun tekemiseen, erilaisten video- ohjelmien tekoon ja elokuvien arviointiin
- käytännön harjoituksia em. toiminnoissa

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Sen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista kaikille kolmelle osalle. Jos osallistuu vain yhdelle tai kahdelle osalle, annetaan siitä erillistodistus ilman kurssisuoritusta.

Sisältö

1. Sanomalehden toimittamisen perusteita n. 15 tuntia
- sanomalehtijutun teko
- kuvitus
- taitto
- harjoituksia ja lopputyö Joutsan Seutuun
2. Video-ohjelman teon perusteita n. 15 tuntia
- videokuvauksen perusteet
- käsikirjoituksen teko
- kuvaaminen
- jälkikäsittely
- harjoituksia ja lopputyö Joutokanavalle
3. Elokuvatietous n. 8 tuntia
- harjoitellaan elokuvan esittelyä ja arviointia Joutsan Kinon kanssa yhteistyössä
- mahdollisesti paikallisen elokuvatapahtuman toteuttamiseen osallistuminen
Kurssin aikataulusta ja toteuttamistavasta sovitaan tarkemmin kunkin osan alussa.

Sivun alkuun  

Tekstiilityön kurssi/SO
Vaate minun tyyliini

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee pukeutumisen perusteita kulttuurihistoriallisesti, tyylillisesti sekä materiaalisesti
- suunnittelee vaatetuskokonaisuuden ja valmistaa jonkin osan huomioiden valmistustekniikan, materiaalin ja käytettävissä olevan ajan

Sisältö ja työtavat

- kurssilla suunnitellaan itselle sopiva asukokonaisuus ja valmistetaan ompelemalla yksi (tai kaksi) vaate
- suunnittelun tueksi tutustutaan eri vartalotyypeille parhaiten sopiviin vaatemalleihin, itselle sopiviin väreihin ja värien vaikutukseen pukeutumisessa sekä tutustutaan vaatetukseen kulttuurihistoriallisena ilmiönä
- opetellaan keskeisten kaavamuutosten tekeminen
- kurssilla tehdään myös oman työn arviointia (portfolio), josta ilmenee miksi opiskelija on päätynyt suunnittele- maansa asukokonaisuuteen, miten tehty työ edistyi (työskentelyprosessin kuvaus) ja arviointi valmistuneesta vaatteesta

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä
Kurssin aikataulusta ja toteuttamistavasta sovitaan tarkemmin
kurssin alussa.

Sivun alkuun  

4. ARVIOINTI

Koulun toiminnan tuloksellisuuden arviointi

Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on koulutyön tarkastelua pohjan luomiseksi uudelle, entistä vaikuttavammalle toiminnalle. Arvioinnin avulla kehitetään koulun mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- ja työympäristönä. Itsearvioinnin tarkoituksena on tarkastella koulun toimintaa useista eri näkökulmista.


Itsearvioinnin kohteet ja menetelmät

A. Koulun palvelukyky

Arvioinnin kohteina ovat opetuksen ja opiskelun palvelut, opetussuunnitelma ja viihtyvyys. Tutkimuksen perusjoukkoina ovat kohdealueittain opiskelijat, opettajat, henkilökunta ja vanhemmat. Tiedonkeruumenetelminä käytetään haastattelua, kyselyä, ryhmäkeskustelua ja havainnointia.

B. Sisäiset tuotokset

Arvioinnin kohteena ovat opiskelijoiden saavutukset koulunkäynnin aikana sisältäen menestyksen yliopppilastutkinnossa. Tietolähteinä käytetään koulun arvostelutilastoja, ylioppilastutkinnon koulukohtaisia tuloksia sekä ylioppilastutkintoa koskevia valtakunnallisia tilastoja.

C. Ulkoiset tuotokset

Arvioinnilla pyritään selvittämään opiskelijoiden menestymistä koulun jälkeen. Tietolähteinä käytetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia seurantatilastoja.

Oppilasarviointi

Oppilasarvioinnin perusteet

Oppilasarvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-oppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Oppilasarviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Arvostelu

Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Se perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja sillä kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Kurssien arviointi

Lukio-opinnot jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Soveltavat kurssit voivat olla tätä tuntimäärää laajempia tai suppeampia.

Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin ja muihin arvioitaviin näyttöihin sekä jatkuvaan näyttöön (= tuntiaktiivisuus, opetuskeskustelu, ryhmätyöskentelyyn osallistuminen, kotitehtävien tekeminen jne.).

Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta numeroilla 4-10. Arvosana 4 osoittaa hylättyä suoritusta, arvosana 5 välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä sekä 9 kiitettäviä tietoja ja taitoja ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja.

lijalle luvan suorittaa kurssin tai sen osan itsenäisesti opiskellen opetukseen osallistumatta. Tällöinkin noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita.

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan tai kurssin suoritus muutoin hylätään, on opiskelijalla mahdollisuus suorittaa kurssi erillisessä kuulustelussa, joka voi olla uusintakuulustelu tai muulla tavoin järjestetty tilaisuus.

Hyväksytyn kurssin voi uusia kerran. Parempi arvosana jää voimaan.

Jos opiskelija saa saman aineen kahdesta perättäisestä kurssista hylätyn arvosanan tai on tullut muutoin hylätyksi, on näistä vähintään toinen suoritettava hyväksytysti ennen aineessa etenemistä. Kuitenkin opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaista pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Jos opiskelijan muussa oppilaitoksessa suorittamat opinnot vastaavat tavoitteiltaan lukion opetussuunnitelman mukaista kurssia, ne voidaan hyväksyä kurssin suoritukseksi. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Opiskelija voi ennakkoon saada rehtorilta tai hänen määräämältään opettajalta päätöksen muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä ja tiedon tällöin noudatettavista arvosteluperusteista.

Oppiaineen arviointi

Lukion oppiaine on lukioasetuksessa määritelty yhteinen oppiaine, lukion tuntijaossa mainittu valinnainen psykologia tai vieras kieli, taikka opetussuunnitelmassa määritelty valinnaisaine. Yhteiset oppiaineet koostuvat pakollisista kursseista ja näitä täydentävistä syventävistä kursseista sekä mahdollisista soveltavista kursseista. Psykologiaan ja valinnaisiin vieraisiin kieliin sisältyy vain syventäviä kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat ainoastaan soveltavista kursseista.

Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 keskimäärin 38 tunnin kurssia.

Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaiset oppimäärät.

Oppiaineen arvosana määräytyy kaikkien opiskeltujen kurssien perusteella. Arvosanan pohjana on kurssiarvosanojen aritmeettinen keskiarvo, mutta opettaja voi nostaa tai laskea näin muodostuvaa arvosanaa harkintansa mukaan.

Oppiaineen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija suorittaa hyväksytysti vähintään 2/3 oppiaineen pakollisten kurssien ja valitsemiensa syventävien kurssien yhteismäärästä.

Numeroarvosanoin arvioidaan seuraavat oppiaineet:

- kaikki yhteiset oppiaineet paitsi liikunta ja sellaiset oppiai- neet, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin,

- psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia,

- valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia.

Seuraavat oppiaineet arvioidaan numeroarvosanalla, mutta mikäli opiskelija sitä pyytää, ero- tai päättötodistukseen suoritusmerkinnällä:

- liikunta
- terveystieto
- yhden kurssin käsittävät yhteiset oppiaineet,
- psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vain yhden kurssin,
- korkeintaan kaksi kurssia käsittävät valinnaiset kielet,
Oppilaanohjaus ja soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Liikunta ja terveystieto arvostellaan erikseen. Historia ja yhteiskuntaoppi arvostellaan yhteisellä numeroarvosanalla.

 

Lukion oppimäärä

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien yhteisten oppiaineiden suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät.

Oppiaineen arvosanaa voi korottaa ylioppilastutkinnon suullisissa kuulusteluissa.

 

LÄHTEET

Reijo Laukkanen - Kaija Salmio - Renata Svedlin, Koulun itsearviointi. Opetushallitus. VAPK-Kustannus. 1992
Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994. Opetushallitus

Sivun alkuun


Sivu päivitetty 25.01.02
Vierailijoita  25.01.02 jälkeen: 

Pääsivu | Sivukartta | Ajankohtaista | Kevennyksiä | Koulu | Linkkejä | Multimediaa | Opettajat | Opetussuunnitelma | Opinnäytteitä | Opiskelijat | Toiminta | Vieraskirja | Ylioppilaat |