Lyhenteiden selitykset:
P = pakollinen kurssi
S = syventävä kurssi
SO = soveltava kurssi
SJ = kurssien suoritusjärjestys
VE = kurssit, joiden suoritusjärjestystä voi muuttaa opettajan luvalla
IO = kurssit, jotka on mahdollista opettajan luvalla suorittaa itsenäisesti opiskellen

SJ: 1, 2, 3, 10, 4, 7, 5, 9, 6, 8,11
VE: 4, 5, 7, 6, 8, 9, 10,11
IO: 5

Sivun alkuun  

Kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa/P

Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin ja kielen opppimista edistäviin apuneuvoihin. Sanavaraston jatkuva kartuttaminen ja kielen perusrakenteiden oppiminen ovat tärkeitä tavoitteita. Painotus on keskustelukielen ymmärtämisessä ja harjoittelussa. Tutustutaan brittiläiseen elämäntyyliin ja kielenkäyttöön. Aihepiirit ovat opiskelijalle tuttuja ja läheisiä, kuten koti, koulu, perhe ja toveripiiri.

2. Viestintä ja vapaa-aika/P

Puheviestinnän harjoittelua jatketaan erityisesti pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Sanavaraston karttuessa luetaan myös asiapitoisempia tekstejä sekä helpohko kirja, jonka opiskelija saa itse valita. Opetellaan kirjoittamaan lyhyitä tarinoita, kuvauksia ja viestejä. Tutustutaan amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja kielenkäyttöön. Aihepiireihin kuuluvat vapaa-aika, harrastukset sekä asiointi eri palvelukohteissa.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 9, 7, 8
VE: 5 - 9
IO: 6

Sivun alkuun

Kurssit

1. Koulu ja vapaa-aika /P

Pyritään lisäämään sanaston ja rakenteiden tuntemusta. Perehdytään lukion työtapoihin ja kielen opiskelutaitoihin. Aihepiirinä ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Painopiste on omassa viestinnässä ja kuullunymmärtämisessä.

Tutustutaan päivänkohtaisiin ilmiöihin ja kehityskulkuihin kielialueen maissa. Viimeistellään taitoa tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua tekstiä. Aihepiireinä jatko-opinnot, työelämä, talous, politiikka, Eurooppa ja kansainvälistyminen.

SJ: 8, 1, 2, 3, 4, 6, 5, 7
IO: 6 ja 4 - 7 sopimuksen mukaan

Sivun alkuun  

Kerrataan ja vankennetaan peruskoulussa opittua kieliainesta. Perehdytään lukion työtapoihin. Kielen suullinen harjoittelu on keskeistä. Aihepiireinä perhe, koulu, ystävät ja vapaa-aika.

Painotetaan puheviestintää. Laaditaan lyhyitä kirjallisia viestejä. Aihepiireinä asuminen, lähiympäristö, juhlapäivien vietto.

Vaativampaa kieliainesta käsitellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihepiireinä Suomi ja suomalainen elämänmuoto sekä tutustuminen saksankielisten maiden elämänmenoon.

Kehitetään kykyä ilmaista mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti. Aihepiireinä ihmissuhteet, tulevaisuuden suunnitelmat, nuorisokulttuuri.

5. Opiskelu /S

Käsitellään monipuolisesti tekstejä ja harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita. Aihepiireinä opiskelu, ammatinvalinta, itsensä kehittäminen.

Harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, erikoisesti tekstien monipuolista käsittelyä. Aihepiireinä saksalaisten ja suomalaisten tapojen vertailu, tiede, historia, kulttuurielämä.

Keskitytään omaehtoiseen suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn. Aiheina luonto, laajeneva maailmankuva, kansainvälisyys.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Sivun alkuun  

Kerrataan peruskoulussa opittua kieliainesta ja kielen käyttötilanteita. Harjoitellaan erilaisia jokapäiväisen elämän puhetilanteita. Aihepiireinä ranskalainen perhe ja sen arkielämä.

Harjoitellaan edelleen itsensä ilmaisua arkielämän kielenkäyttötilanteissa ja opitaan ymmärtämään vähitellen vaikeutuvaa tekstiä. Aihepiireinä nuorten koulunkäynti, opiskelu, loma-ajan työt ja lomailu.

Kehitellään tekstinymmärtämistaitoa, käsitellään asioita myös suullisesti ja kirjallisesti. Aihepiireinä ranskalainen elämä, kuten perhetapahtumat, harrastukset sekä nuorten ja vanhempien erilaiset näkemykset.

Kehitetään suullista kielitaitoa ja totuttaudutaan ymmärtämään ranskankielistä esitekstiä. Aihepiireinä erityisesti Suomea koskevat asiat.

Pääpaino on puheen ja tekstinymmärtämisessä. Totuttaudutaan ymmärtämään ja täyttämään ranskankielisiä lomakkeita. Aihepiireinä itsensä kehittäminen, ammatinvalinta, työelämä ja tasa-arvo.

Varmennetaan ennenkaikkea tekstinymmärtämistaitoa. Harjoitellaan kirjoitelman ja tiivistelmän laatimista. Aihepiireinä ranskankielinen kirjallisuus sekä kulttuurin, tieteen ja taiteen eri puolet.

Harjoitellaan edelleen ilmaisemaan mielipiteitä keskusteluissa sekä selostamaan suullisesti ja kirjallisesti ajankohtaisia artikkeleita. Aihepiireinä ajankohtaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Sivun alkuun

Tavoitteena on, että opiskelija opiskellun kieliaineksen rajoissa
- ymmärtää tavallisia asioita käsittelevän yleisluonteisen normaalitempoisen puheen keskeisen sisällön,
- kykenee puhumaan tavallisista asioista ja osallistumaan tyydyttävästi keskusteluun,
- ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kielen kaikkein keskeisintä sanastoa, keskeisimpiä sanontoja ja perusrakenteita,
- osaa kirjoittaa lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen,
- hallitsee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisimpiä viestintästrategioita sekä
- on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.

1. Viestintätilanteita /S

Pääpaino on ääntämisessä, intonaatiossa ja suullisessa lähiviestinnässä saksankielisen kulttuurin mukaisesti mm. esittäytymisessä, paikan kysymisessä, kahvila- ja ravintolatilanteissa.

Suullisen harjoittelun ohella perehdytään joihinkin keskeisiin rakenneseikkoihin ja kartutetaan sanastoa. Aihepiireinä liikenne, ostokset, henkilökuvaus, huoneen varaaminen, sää, kortin kirjoittaminen.

Keskitytään sanavaraston ja keskeisten rakenteiden laajentamiseen. Aihepiireinä matkustaminen, omasta maasta ja kotipaikasta kertominen, saksankielisten maiden kulttuureihin tutustuminen.

Painotetaan sekä puheen että tekstin ymmärtämistä ja laaditaan lyhyitä selontekoja. Aihepiireinä edelleen harrastukset, kouluolojen vertailu, ympäristöongelmat.

Esillä ovat kielitaidon eri osa-alueet. Rakenteiden tuntemista vahvistetaan. Aihepiireinä ystävyys, nuorten ongelmat, rahankäyttö.

Keskitytään suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn ja kerrataan rakenteita. Aihepiireinä saksalaisuus, elokuva, musiikki, kirjallisuus.

Esillä ovat kielitaidon kaikki osa-alueet. Aihepiireinä kansainvälisyys, yhteiskunnallinen toiminta, ympäristön suojelu.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Pääpaino on ääntämisen, intonaation ja suullisen viestinnän oppimisessa. Tutustutaan ranskalaiseen puheympäristöön ja arkiaskareihin. Aihepiireinä tervehtiminen, esittäytyminen ja erilaisten pyyntöjen ja kysymysten esittäminen.

Suullisen harjoittelun ohella harjaannutaan ymmärtämään ja käyttämään mm. monia keskeisiä verbejä ja pronomineja ja kartutetaan sanastoa. Aihepiireinä ranskalainen perhe- ja asuinympäristö, asioiminen, sekä harrastus- ja työelämä.

Pääpaino edelleen suullisessa viestinnässä. Kehitetään myös kykyä ilmaista kokemuksia ja mielipiteitä kirjallisesti. Aihepiireinä ateriointi, asioiminen, opastaminen ranskankielisessä ympäristössä.

Laajennetaan sanavarastoa ja kielen keskeisten rakenteiden hallintaa. Käsitellään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita. Aihepiireinä nuoret ranskalaiset ja heidän maansa nähtävyydet.

Syvennetään kykyä ymmärtää puhetta ja tekstiä. Laaditaan lyhyitä selontekoja. Aihepiireinä itsensä, oman asuinympäristönsä ja maan esittely.

Esillä ovat kielitaidon kaikki osa-alueet, varsinkin tekstin ymmärtämistaitoa kehitetään. Aihepiireinä ranskaa puhuvat maat.

Kehitetään erityisesti tekstinymmärtämistaitoa, myös omaehtoista suullista ja kirjallista työskentelyä. Aihepiireinä ranskalaiset saavutukset kulttuurielämän eri aloilla, kuten musiikissa, kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja tieteissä.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
VE: 6 - 8
IO: 6 - 8

Tarvittaessa B3-ranskan opetus yhdistetään 3. kurssin jälkeen B2-ranskan opetuksen kanssa.

Sivun alkuun

Opiskellaan tilastojen tulkitsemista, johtopäätösten tekoa ja kriittistä analysointia. Keskeisenä päämääränä on tiedon hallinnan taitojen lisääminen tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheiden avulla tulkiten muuttujien välisiä riippuvuuksia laskennallisin ja graafisin keinoin. Toinen pääteema on todennäköisyyslaskenta, mihin kuuluu perusteita, laskulakeja ja binomi- ja normaalijakauman käyttöä. Kurssille on tyypillistä laskinten ja tietokoneen käyttö ja tiedotusvälineiden tilastollisen informaation käsittely.

Annetaan kuva matematiikan merkityksestä ja tutustutaan lukujen välisiin yhteyksiin. Käytetään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja ongelmien ratkaisuun. Ilmaistaan suureiden välisiä riippuvuuksia yhtälöiden avulla ratkaistaan niitä graafisesti ja algebrallisesti.

Hahmotetaan kaksi- ja kolmiulotteista tilaa, piirretään tasokuvioita ja kolmiulotteisia kuvia laskennallisesti ja tietokoneilla keskeisenä päämääränä visuaalinen näkemys. Käsitellään geometrisia kuvauksia ja käytetään koordinaatistoa geometrisissa sovelluksissa. Ratkaistaan käytännön ongelmia yhdenmuotoisuuden, trigonometrian ja Pythagoraan lauseen avulla.

Keskeisenä päämääränä on nähdä matemaattisten mallien merkitys ja tarveilmiöiden mallintamisessa. Käsitellään muuttujien välisiä riippuvuuksia ja tutustutaan funktioihin. Johdatellaan oppilaita mallintamaan reaalimaailman tilanteita. Ratkaistaan polynomi-, potenssi-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä.

Tutustutaan graafisiin ja numeerisiin likimääräismenetelmiin sekä derivaatan käsitteeseen muutosnopeuden mittana. Perehdytään derivaatan käyttöön ja suurimman ja pienimmän arvon määrittämiseen käytännön tilanteissa.

Kehitetään lukujonojen pohjalta ja sarjojen pohjalta taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja. Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- yms. laskelmiin. Muodostetaan kuvaa riskien ja kannattavuuden matemaattisesta hallinnasta ja tutustutaan lineaarisen optimoinnin periaatteisiin.

SJ: 2, 3, 1, 4, 5, 7, 6, 9, 8
VE: 1 - 3

Sivun alkuun

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat
- oppivat ymmärtämään matematiikan asemaa yhteiskunnan kehityksessä ja päätöksenteossa sekä jokapäiväisessä elämässä,
- oppivat ajattelemaan luovasti ja kriittisesti,
- oppivat luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ja omaan matemaattiseen ajatteluunsa,
- osaavat käyttää monipuolisesti laskutaitoaan ja apuvälineitä,
- harjaantuvat mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja op- pivat erilaisia ongelmien ratkaisustrategioita,
- oppivat käyttämään ja arvostamaan johdonmukaista päättelyä sekä
- pystyvät tekemään otaksumia, tutkimaan niiden pätevyyttä ja esittämään niille täsmälliset perustelut.

Ohjataan opiskelijoita tutkimaan ja tunnistamaan ilmiöissä vaikuttavia riippuvuussuhteita, käyttämään matemaattisia menetelmiä ongelmien ratkaisemisessa sekä tulkitsemaan kriittisesti saatuja tuloksia. Tarkastellaan funktiokäsitettä ja opiskellaan tutkimaan polynomi- ja eksponenttifunktioita käyttäen apuna kuvaajia, yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä nykyaikaisia laskemisen ja grafiikan työkaluja.

Syvennetään taitoa ratkaista ongelmia matemaattisten mallien avulla. Tutkitaan polynomiyhtälöiden jaollisuutta ja juurien ominaisuuksia. Harjoitellaan käyttämään, tulkitsemaan ja ratkaisemaan epäyhtälöitä. Ohjataan opiskelijoita tutkimaan polynomifunktioiden lisäksi muita algebrallisia funktioita ja logaritmifunktioita. Kurssilla käytetään ymmärtämistä helpottavia grafiikan ja laskemisen apuvälineitä, siten että oppiminen tapahtuu kiinteässä yhteydessä monipuolisiin sovelluksiin.

Ohjataan opiskelijoita tekemään geometrisista kuvioista täsmällisiä havaintoja ja perustelemaan kuvioihin liittyviä ominaisuuksia. Kehitetään avaruudellista hahmottamiskykyä tutkimalla kolmiulotteisia kappaleita. Laaditaan niistä erilaisia projektioita ja leikkauksia, joiden avulla ratkaistaan laskennallisia ja piirustuksellisia ongelmia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään sopivia tietokoneohjelmia ja rakentelumalleja. Harjoitellaan todistamista mm. yhtenevyys- ja yhdenmuotoisuusympäristössä.

10. Lukujonot ja sarjat /P

Syvennetään raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan käsitteitä ja täydennetään integroimismenetelmiä. Täydennetään yhtälönratkaisumenetelmiä ja tutustutaan kompleksilukuihin.

SJ: 1, 2, 3, 4, 11, 5, 6, 7, 8, 12, 14, 9, 10, 13

Sivun alkuun

Kurssilla opiskellaan elollisen luonnon rakenne- ja toimintajärjestelmiä, solua, eliöitä ja ekosysteemejä, joiden perustiedot ovat välttämättömiä jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi kurssilla täydennetään opiskelijan aikaisempia tietoja aineiden kiertoon ja energian kulkuun liittyvistä perusilmiöistä ja niiden merkityksestä sekä ekosysteemien toiminnalle että ihmiselle. Opetuksessa pyritään tutkien selvittämään ekosysteemeille tyypillisiä riippuvuus-/vuorovaikutussuhteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tunneilla pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi ympäröivää luontoa sekä suorittamaan laboratoriokokeita.

Kurssi rakentuu informaatiotasoista, joiden perustana on geenien sisältämä perinnöllinen informaatio sekä siinä tapahtuneet ja jatkuvasti tapahtuvat muutokset, jotka ovat saaneet ja yhä saavat aikaan uusia lajeja tuottavan evoluution. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija geenien toimintaan ja perinnöllisyyteen liittyviin perusmekanismeihin ja lainalaisuuksiin sekä populaatiotasolla tapahtuvaan periytymiseen ja sen merkitykseen eliökunnan monimuotoisuuden kehittymiselle. Kurssilla selvitetään, miten ulkoiset tekijät vaikuttavat biologiseen informaatiojärjestelmään ja millaisia riskejä siihen liittyy. Näin opiskelijalle luodaan edellytykset arvioida biologisen tiedon sovellutusten merkitystä luonnolle ja ihmiskunnalle.

Kurssilla perehdytään aiempaa syvällisemmin ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssin suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon liikunnan opetukseen liittyvä terveyskasvatus.

Maantiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään sekä elottoman luonnon ja elollisen luonnon että ihmisen luomien alueellisten järjestelmien rakennetta ja toimintaa,
- oppii itsenäisesti tekemään kenttätutkimuksia ja hankkimaan tietoa erilaisista maantieteellisistä tietolähteistä sekä tulkitsemaan niitä kriittisesti,
- oppii tuottamaan, havainnollistamaan ja esittämään maantie- teellistä tietoa monipuolisesti,
- tiedostaa maailman muuttuvana elinympäristönä sekä ihmisestä riippumatta että ihmisen vaikutuksesta,
- oppii arvioimaan ihmisen toiminnan mahdollisuudet suhteessa ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä oleviin luonnonvaroihin sekä
- saa aineksia ympäristökysymysten jäsentämiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävien ratkaisujen etsimiseen sekä oppii tuntemaan vastuuta kuluttajana.
Opetuksen tarkoituksena on syventää opiskelijoiden maantieteellistä ajattelua.

1. Toimiva maapallo /P

Kurssilla tarkastellaan luonnon ja ihmisen riippuvuudesta aiheutuvia muutosilmiöitä maapallolla. Toisena painoalueena on ihmisen toiminnan moni-ilmeisyys maapallolla ja siihen sisältyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Kurssilla etsitään myös keinoja luonnon ja ihmisen välisen riippuvuuden aiheuttamiin paikallisiin, alueellisiin ja maailmanlaajuisiin ympäristö- ja kehitysongelmiin. Väestön rakennetta, elinkeinoja ja luonnonvaroja käsiteltäessä tutustutaan tarkemmin oman paikkakunnan piirteisiin ja niihin vaikuttaneisiin tekijöihin.

Kurssi on työkurssi, jonka aikana oppilas tutkii jotakin aluetta kokonaisuutena ja selvittää sen ominaispiirteitä sekä laatii niistä tutkielman. Kurssin aikana oppilas saa valmiudet hankkia tietoja erilaisista maantieteellistä tietolähteistä, käsitellä tietoja ja esittää niitä kirjallisesti, kuvallisesti ja kartografisia valmiuksia. Kurssi auttaa oppilasta huomaamaan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet alueen tutkimuksessa sekä alueellisten ongelmien ratkaisuyrityksissä.

Kurssin tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta ajankohtaisiin alueellisiin tapahtumiin ja antaa välineitä nykyisen ja tulevan maailman ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi. Kurssilla tarkastellaan muuttuvan maailman osin ennalta arvaamattomia tapahtumia, joita esiintyy sekä luonnon että ihmisen toiminnassa. Opiskelussa arvioidaan mahdollisuuksia ennakoida maailman uhkatilanteet ja etsitään keinoja ratkaista syntyneitä ongelmia.

SJ: 1, 2, 3, 4
VE: 3, 4
IO: 3

Sivun alkuun  

Jäsennetään käsityksiä luonnon perusrakenteista ymmärtämällä tiedon kehittyminen kokeellisten mittausten kautta. Syvennetään kokeellisten tutkimusmenetelmien hallintaa esimerkiksi mekaniikan avulla. Perehdytään maailmankaikkeuden rakenteeseen.

 

Syvennetään energiakäsitteistön hallintaa, energiaperiaatteiden ymmärtämistä ja lämpöopin periaatteita. Tarkastellaan termodynamiikan lakeja ja ilmiöitä lämpöopin pääsääntöjen avulla. Syvennetään kokeellisten menetelmien hallintaa.

Käsitellään värähtely- ja aaltoliikettä tutkimalla mekaanisia, ääni- ja sähkömagneettisia aaltoja.

Syvennetään sähköilmiöiden, -tekniikan ja -terminologian hallintaa. Tutustutaan virtapiireihin, mittaustekniikkaan ja sähköturvallisuuteen.

Tutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmiöitä kuten induktiota, muuttuvia kenttiä ja sähköenergian tuottamista ja siirtämistä. Syvennetään käsitteistön hallintaa.

Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin ja aineen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään ydinfysiikan perusteisiin ja ionisoivaan säteilyyn. Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta.

Kerrataan lukion fysiikan oppimäärä.

SJ: 1, 2, 5, 3, 4, 6, 7, 8, 9.
Kun suurin osa kursseista 1-8 on suoritettu , niin sitten kurssi 10.

Sivun alkuun

Opiskelija
- osaa hankkia tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä,
- osaa arvioida tiedon luotettavuutta ja osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon,
- oppii jatko-opinnoissa tarvittavaa tietoa ja kiinnostuu alan opiskelusta,
- ymmärtää peruskäsitteet ja nykyaikaisen teknologian merkityksen,
- tuntee välttämättömiä aineita ja reaktioita ja osaa hyödyntää niitä käytännössä,
- osaa käsitellä tietoa kvantitatiivisella tasolla sekä
- osaa suunnitella, tehdä ja tulkita yksinkertaisia luonnonilmiöitä koskevia kokeita.

Kehitetään kokeellisen työskentelyn, tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja ja valmiuksia käytännön elämään liittyvissä kemiallisissa ilmiöissä. Tutkitaan elinympäristöön ja elämään liittyviä kemiallisia ilmiöitä ja aineiden ominaisuuksia erilaisin työmenetelmin. Syvennetään kemian perusteiden hallintaa ja tutustutaan sovelluksiin.

Opiskellaan orgaanista kemiaa tutkimalla elollisen luonnon tärkeitä alkuaineita, yhdisteitä ja niiden reaktioita.

Tutkitaan reaktion kinetiikkaa ja tasapainoa ja niiden soveltamista teollisuuden prosesseissa. Tutustutaan nykyaikaisen kemian teknologiaan ja tutkimusmenetelmiin.

SJ: 1, 2, 3, 4

Sivun alkuun

Tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy kristinuskoon ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja sen kulttuuriperintöön,
- etsii henkilökohtaisen vakaumuksen muodostamisen aineksia,
- pyrkii totuuteen,
- tutustuu muihin uskontoihin ja elämänkatsomuksiin,
- kehittää taitojaan elää ja tehdä työtä eri tavoin ajattelevien ja uskovien kanssa,
- oppii kunnioittamaan toisen uskoa ja vakaumusta,
- kehittyy eettisesti vastuulliseksi arvovalinnoissaansekä
- tuntee oman kirkkonsa historiallisen taustan.

Kurssit

Tarkastellaan uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä ilmiönä. Erityisesti tutkitaan Raamatun vaikutusta ihmisen maailmankatsomuksen muotoutumisessa.
- uskontojen keskeisen käsitteistön käsittely
- pyhät kirjat
- Raamatun vastauksia elämän keskeisiin kysymyksiin

Perehdytäään kristillisen kirkon kehityskaareen ja leviämiseen. Pohditaan vuorovaikutusta kirkon, yhteiskunnan ja kulttuurin välillä eri aikakausina.
- kirkkokuntien historia
- kirkon vaikutus kulttuuriperintöön
- kristillinen lähetystyö
- ekumenia

SJ: 1, 4, 2, 5, 3
VE: 3 - 5
IO: 1 - 5

Sivun alkuun  

Tavoitteena on, että opiskelija
- erottaa asioiden katsomuksellisen näkökulman,
- osaa eritellä katsomuksellisten kysymysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perusteella sekä
- saa monipuolisen katsomuksellisen yleissivistyksen.

- teoriat arvoista, normeista ja hyveistä
- yksilön moraalin kehitys
- soveltaminen

- tiedon luotettavuus
- tieteen ja taiteen maailmankuvien arviointi
- tutkitaan käsityksiä maailman perusluonteesta

- käsitykset valtiosta, yhteiskunnasta ja kulttuurista
- oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen
- tulevaisuuden kehitys
- kestävän kehityksen yhteiskuntamallit

- ihminen kulttuurisena jatkumona
- alkuperäinen suomalainen elämänkatsomus, kristillinen perinne ja humanismi elämänkatsomuksen pohjana
- naturalistisen humanismin periaate

- elämänkatsomusten tutkimusmenetelmien perusteet
- eri elämänkatsomusten vertailu eri kulttuuripiireissä tutkielmina

Sivun alkuun  

Tavoitteena on, että opiskelija
- avartaa ja tarkentaa käsityksiään todellisuuden luonteesta, arvoista ja tiedon perusteista,
- osaa käyttää selkeitä käsitteitä ja perustella asiat,
- erittelee tiedonmuodostusta, eettistä ja esteettistä arviointia sekä
- hallitsee perustiedot filosofisesta ajatteluperinteestä.

Kurssit

- eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat
- filosofian tutkimustapa
- mitä on filosofia, oleva, totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus ja kauneus

- eurooppalaisen filosofisen etiikan perusvaihtoehdot
- ihmisen ominaislaatu
- ympäristöfilosofiset kysymykset

- tiedonmuodostus
- erilaiset todellisuuskäsitykset
- tiedon perusteet ja lajit
- tiedon suhde yhteiskunnallisiin tavoitteisiin

SJ: 1, 2, 3
VE: 2, 3
IO: 1 - 3IO: 1 - 3

Sivun alkuun

Tavoitteena on, että opiskelija
- tarkastelee asioita eri näkökulmista (oma/yhteiskunta/psykologia-tiede),
- rakentaa omaa aikuisidentiteettiään,
- tuntee psykologian keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut, tiedonhankintakeinot ja yhteydet muihin tieteisiin,
- osaa selittää psyykkistä toimintaa psykologian tavalla,
- soveltaa tietojaan omaan elämäntilanteeseensa ja itseensä, opiskelun suunnitteluun ja toteuttamiseen, ajattelunsa kehittämiseen ja ihmissuhteiden, vuorovaikutustaitojen ja asenteiden kehittämiseen sekä
- arvioi tietoja kriittisesti.

Kurssit

- psykologia tieteenä, tutkimuskohde, menetelmät ja kytkennät muihin tieteisiin
- ihmisen psyykkiset toiminnat ja toiminnan selittämistavat
- sosiaalinen vuorovaikutus
- konfliktitilanteet
- ihmiskäsitykset

- ihmisen elämänkaari
- psyykkinen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
- kehityspsykologian sovellutukset

- inhimillinen tietoisuus, tiedonkäsittelyn lainalaisuudet ja niiden merkitys ihmisen toiminnalle
- oppimisen ja ajattelun taitojen psykologinen tutkimus, käsitteistö ja soveltaminen

- psyykkisten ja fyysisten toimintojen vuorovaikutus
- hermoston kehitys ja toiminnan säätely
- psyykkisten toimintojen hermostollinen perusta
- kliinisen neuropsykologian perusteet ja käytännön sovellutukset
- motiivit, tunteet, toiminnan tavoitteellisuus
- motivaation yhteys kognitiivisiin ja sosiaalisiin tekijöihin
- motivaation ja tunteiden merkitys ihmisen toiminnassa

- psykologian näkökulma persoonallisuuden tutkimiseen ja kuvaukseen
- yksilöiden väliset psyykkiset erot, niiden tutkiminen ja selittäminen
- kulttuurin yhteydet persoonallisuuteen, ajatteluun ja elämänkulkuun
- mielenterveys ja psyykkiset häiriöt

- johdatusta sosiaalipsykologiaan
- ihminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä
- vuorovaikutussuhteet
- sosiaaliset taidot
- ryhmädynamiikka
- ryhmän sisäiset suhteet
- ryhmien erilaisuus
- tutkimusmenetelmiä

SJ: 1, 2, 3, 4, 5
VE: 2 - 5
IO: 1 - 5

Sivun alkuun  

Neljä ensimmäistä on ensisijaisesti historian kursseja ja viides edustaa yhteiskuntatieteitä. Raja eri tieteitten välillä ei kuitenkaan eri kursseissa ole ehdoton.

Kansainvälisen politiikan analyysikurssi, jossa tapahtumia tarkastellaan taloudellisen ja ideologisen viitetaustan avulla. Kurssin keskeisiä teemoja ovat nationalismi, demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, kansainväliset sopimusjärjestelmät, siirtomaiden vapautuminen sekä kansainväliset vähemmistöt kansainvälisessä politiikassa.

Kurssin tarkoituksena on analysoida keskeisiä Suomen historian murroskausia tällä vuosisadalla. Ilmiöiden ymmärtäminen vaatii 1800-luvun yhteiskunnallis-taloudellisen taustan selvittämistä. Keskeisiä teemoja ovat kysymys demokratiasta, yhteiskuntaryhmien välinen konflikti sekä kulttuurin murros.

Valtio-oppiin ja yhteiskuntapolitiikkaan orientoiva kurssi, joka sisältää Suomen nykyjärjestelmän analyysin lisäksi myös kansainvälistä vertailua ja historiallista taustaa. Keskeisiä teemoja ovat ihmisoikeudet, poliittiset ja sosiaaliset oikeudet sekä vallanjako ja vallankäytön valvonta.

Seuraavissa kursseissa painottuvat yhteiskuntatieteet, mutta kahdessa ensin mainitussa on myös historiallista taustaa.

Kurssilla tarkastellaan ja analysoidaan ajankohtaista kansainvälistä ja kansallista tilannetta käyttäen hyväksi eri joukkoviestimien tarjoamaa aineistoa. Keskeiset teemat ja sisältöalueet liittyvät kurssin toteutusaikana päivänpolttavan uutisaineiston tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kurssilla tarkastellaan sekä mikro- että makrotalousteoriaa. Mikrotaloutta käsitellään talouselämän toimijoiden näkökulmasta käytännön sovellutusten avulla. Makrotaloustieteen lähtökohtana ovat talouselämän ongelmat ja talouspolitiikka, joiden käsittely perustuu ajankohtaisaineiston käyttöön.

Kurssilla käsitellään Suomen oikeusjärjestyksen keskeisiä periaatteita ja hallinnon muotoja. Tutustuminen oikeuslaitokseen ja kansalaisen kannalta tärkeimpien hallintoelinten toimintaan konkretisoi tietoainesta.

Tavoitteet

Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään ja arvostamaan oman kot

Keskeinen sisältö

1. Joutsan ja lähikuntien historiaa
Miltä alue näytti jääkauden jälkeen?
Ruotsin vallan aika vuoteen 1809
- varhaisin asutus
- asutuksen leviäminen 1400-luvulta alkaen
- suurten tapahtumien vaikutus alueella
- nuijasota, Ruotsin suurvalta-aika, iso ja pikkuviha, Suomen sota 1808-09
- pitäjien synty: Joutsa, Hartola, Leivonmäki, Luhanka
Venäjän vallan aika 1809-
- elinkeinojen kehitys
- liikenneolot
- pitäjistä kunniksi
- yhdistystoiminta herää
Itsenäisyyden aika 1917-
- sotien vaikutukset
- kehitys maatalouskunnista nykypäiviin
2. Vanha perinne tutuksi
- tutustutaan vanhaan asumiseen, elämiseen ja elinkeinoihin kotiseutumuseoitten avulla
3. Sukututkimuksen alkeet
- mistä saan tietoa oman suvun historiasta?
- miten tietoa hankitaan?
- tehdään pieni "sukututkimus" kurssilaisten suvuista

Opetusjärjestelyt ja työtavat

Tutustutaan em. aiheisiin tekemällä lyhyitä esittelyjä, vierailemalla ao. kohteissa; lisäksi voidaan haastatella alueen ihmisiä ja kes- kustella alustusten pohjalta ko. aiheista.

SJ: 1, 2, 3, 4, 6, 8, 5, 7
VE: 1 - 2, 3 - 8; 9 (2. tai 3. vuonna)
IO: sopimuksen mukaan

Sivun alkuun

Kaikille yhteisen musiikinopetuksen tavoitteena on, että
- opiskelijalla on valmiuksia musiikin vastaanottamiseen, tuotta- miseen ja sen avulla tapahtuvaan viestintään,
- opiskelija kokee elämyksiä, jotka tukevat aktiivisen musiikki- suhteen kehittymistä, ja hänen musiikillinen minäkuvansa ja henkinen kasvunsa vahvistuvat sekä
- opiskelija kykenee yhteistyöhon ja -toimintaan musiikin ryhmässä ja hänellä on valmiuk sia musiikin ja kulttuurin välisten suhtei- den ymmärtämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kurssilla tutustutaan musiikin perusaineksiin ja musiikillisen ilmaisun ulottuvuuksiin aktiivisesti musisoiden ja musiikkia analysoiden käyttäen opetusmateriaalina erityylistä musiikkia. Tutustutaan myös muutaman tärkeimmän säveltäjän musiikkiin.

Kurssilla luodaan lyhyt katsaus eurooppalaisen taidemusiikin kehitykseen ja kevyeen musiikkiin ja annetaan tietoja näistä musiikin asioista myös Suomessa. Kurssilla lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti koko ajan.

Syventävän musiikinopetuksen tavoitteena on, että
- opiskelija oppii lisää perustietoja musiikin lajeista ja tyyleistä ja hänen muiden musiikkikulttuureiden ja erilaisten musiikkiympäristöjen tuntemuksensa vahvistuu,
- opiskelijan omaehtoinen musiikinharrastus kehittyy jatkuvasti,
- lukion taidekasvatus eheytyy ja syntyy mahdollisuuksia eri taidealojen ja yhteisten teemojen sekä projektien toteuttamiselle sekä
- lukion ja oman ympäristön musiikki- ja kulttuurielämän yhteis- työ kehittyy.
3. Musiikki meillä ja muualla /S

Kurssilla tutustutaan syventävästi tämän päivän musiikkikulttuuriimme tehden esimerkiksi tutkielma/esitelmä jostain musiikkityylistä tai artistista/säveltäjästä. Kurssilla myös lauletaan ja soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti koko kurssin ajan.

Kurssilla havainnoidaan miten musiikki kuvastaa omaa esiintymisaikaansa ja miten se suhteutuu aikansa muuhun kultuuriin ennen ja nykyään. Kurssilla voidaan keskittyä joihinkin aikakausiin/tyyleihin. Kurssilla myös lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia tasaisesti kurssin ajan.

Kurssilla saadaan yleiskuva baletista, musikaalista, oopperasta, operetista ja musiikkielokuvasta ja yleensäkin musiikin käytöstä muiden taiteenlajien yhteydessä. Voidaan käydä esim. oopperassa, musikaalissa tai vastaavassa. Voidaan tehdä mielenkiinnon ja kykyjen mukaan esimerkiksi oma pienimuotoinen musikaali. Soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia.

Musiikin arviointi perustuu opiskelijan asenteiden ja aktiivisuuden, koulussa osoitettujen musiikillisten taitojen sekä tiedollisen aineksen laatuun ja määrään. Opiskelijan tavoitteelliset musiikkiopinnot esim. musiikkikoulussa, musiikkiopistossa tai konservatoriossa (kurssitutkintoihin tähtäävää opiskelua) voidaan ottaa huomioon korvaavina opintoina lukion musiikkikursseja suoritettaessa. Näistä korvaavista sovitaan opiskelijan ja opettajan kanssa kunkin kurssin alussa.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5
VE: 2 - 5
IO: (1-5)

Sivun alkuun  

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- tunnistamaan ja arvottamaan esteettisiä arvoja ympäristössään ja käyttämään niitä omassa työskentelyssään,
- havainnoimaan ja ymmärtämään omaa kuvallista ilmaisuaan ja ympäröivää todellisuutta,
- kehittämään ajatteluaan ja kuvallista ilmaisuaan,
- valitsemaan ajatuksilleen ja mielikuvilleen sopivimman ilmaisu- ja työmuodon,
- arvostamaan esteettistä ja eettistä elämänasennetta,
- syventämään taiteen tuntemustaan,
- arvottamaan ja vaalimaan rakennettua ympäristöä, kulttuurimaisemaa ja luontoa sekä tuntemaan omia vaikutusmahdollisuusiaan,
- kehittämään valmiuksiaan toimia luovasti esteettisiä ja eettisiä ratkaisuja edellyttävissä tehtävissä sekä
- ilmaisemaan itseään viestinnän keinoin sekä ymmärtämään ja arvioimaan kuvaviestejä ja mediatodellisuuden ilmiöitä.

1. Taide ja kuva /P

Kurssilla syvennetään omaa kuvailmaisua monipuolisesti keinoja ja työtapoja vaihdellen. Tutkitaan ajankohtaisia taiteen ja kuvan ilmiöitä.
- sommittelu: piste, viiva, pinta, muoto,
- värioppi syventäen
- valööripiirustus
- akvarelli
- peiteväri

3. Taidehistoria /S

Tutustutaan taidehistoriaan ja tyylilajeihin. Opitaan ymmärtämään taiteilijan teoksen ja vastaanottajan vuorovaikutussuhdetta. Haetaan erilaisia näkökulmia taiteeseen aikansa yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kuvaajana.
- taiteilijoihin ja taideteoksiin tutustumista
- omakohtaisia sovellutuksia eri tyylilajeista tekniikoita vaihdellen ja yhdistellen

Perehdytään kuvaviestimien mahdollisuuksiin kuvallisessa ilmaisussa. Sovelletaan kuvallisen ilmaisun taitoja käyttögrafiikan ja tuotesuunnittelun keinoihin ja päämääriin. Opetellaan näyttelyn rakentamista visuaalisen viestinnän muotona.
- valokuva
- TV- ja videokuva
- grafiikka

SJ: 1, 3, 2, 4, 5
VE: 3, 2, 4, 5

Sivun alkuun

Liikunnanopetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu liikunnallisen elämäntavan,
- kehittämään ja ylläpitämään fyysistä ja psyykkistä toimintakykyisyyttään,
- liikunnan avulla edistämään hyvinvointiaan ja opiskeluvireyttään,
- edistymään yksilön sosiaalisessa, moraalisessa ja persoonallisuuden kehityksessä ja ilmaisutaidossa,
- omaksumaan myönteisen asenteen liikuntatietojen, - taitojen ja kunnon kehittymiseen,
- säilyttämään ja kehittämään kansallista sekä ylläpitämää kansainvälistä liikuntakulttuuria sekä
- totuttautumaan elämäntapoihin ja arkikäytäntöihin, jotka edis tä- vät ja vastaavat työelämän vaatimuksia.

Arviointi

Liikuntakurssien arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan taitoon, kuntoon, tietoihin, aktiivisuuteen ja sosiaalisuuteen. Painotus määräytyy kurssien luonteen ja tavoitteiden mukaisesti

Kurssit

1. Laji- ja kuntokurssi /P

Kurssilla perehdytään eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin: sisä- ja ulkopalloilut, yleisurheilu, suunnistus, tanssi, kuntoilu ja lihashuolto, kuntotestit.

Kurssilla harrastetaan samoja liikuntamuotoja kuin laji- ja kuntokurssi I:llä. Lisäksi harjoitellaan vanhojen tansseja.

Kurssin alussa opetusryhmä valitsee kurssin sisällön pää- tavoitteenaan sosiaalinen liikkuminen yhdessä, esimerkiksi palloilu, vanhojentanssit, seikkailuretki: melontaa, vaellusta pienryhmissä, pientä kisailua (paintball) ja kokkausta luonnossa.

Opetusryhmä valitsee liikuntamuotoja, joissa koko opetusryhmä toimii yhdessä ja/tai pienryhmissä, esimerkiksi laskettelu, lumilautailu ja palloilu. Lisäksi perehdytään itselle mieluisan lajin harrastamiseen syvällisemmin.

SJ: 1, 3, 2, 4, 5

Sivun alkuun  

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii
- edistämään kansanterveyttä ja kehittämään valmiuksia ja vastuuta toimia ympäristön ja oman terveyden säilyttämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi,
- arvostamaan ja arvioimaan nuoruusiän ja ihmisen myöhempien vaiheiden terveyskäyttäytymisen ja elintapojen yhteyttä,
- ymmärtämään terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä maailman- laajuisesti,
- tuntemaan terveydenhuoltojärjestelmän ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti sekä
- kehittämään työterveyttä edistävää käyttäytymistä.

Arvostelu

Arvioidaan reaaliaineiden tapaan.Kurssit

Kurssilla tarkastellaan terveyden merkitystä yksilölle, yhteiskunnalla ja ympäristölle. Keskeisinä teemoina ovat liikunnan ja terveyden väliset yhteydet, terveellinen ravinto, yleisimpien sairauksien riskitekijät ja ehkäisy, psyykkinen hyvinvointi sekä ensiapu. Lisäksi opiskelijat valitsevat heitä kiinnostavia aihealueita.

Stressi
- stressin aiheuttajat ja stressireaktiot
- rentoutumismenetelmät ja niiden vaikutukset
- käytäntöä: eri liikuntamuotoja stressin ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi, esim. jooga ja sähly
Henkinen valmennus
- tavoitteet, esim. henkilökohtaiset kunto- ja opiskelutavoitteet ja niiden merkitys motivaation kannalta
- henkinen valmentautuminen esim. yo-kirjoituksiin
- mielikuvaharjoittelu
Terveysliikunta
- teoriaa ja käytännön terveysliikuntaa eri ikäryhmien kannalta
- oman kunto-ohjelman toteutusta ja sen arviointia
- lihashuolto
- omat ravintotottumukset

Yleisimmät kansantaudit
- sydän- ja verisuonitaudit
- syöpäsairaudet
- tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
- allergiat
- aistimien ja sisäeritysjärjestelmän sairaudet
Yleisimmät kansantaudit
- influenssa ja nuhakuume sekä niiden kotihoito
- sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy
Ensiapu
- koti-, liikenne- ja työtapaturmat sekä vapaa-ajan tapaturmat
- käyttäytyminen onnettomuus- ja vaaratilanteissa
- hätäensiapu, esim. elvytys, verenvuotojen tyrehdyttäminen, sokin ehkäisy, sairauskohtausten ensiapu, myrkytysten ensiapu

SJ: 1, 2, 3

Sivun alkuun

Oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata opiskelijaa siten, että hän kykenee suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukea häntä lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Oppilaanohjauksella edistetään valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista koulussa.

Tavoitteet

Opiskelun ja uranvalinnan perusteet
- lukio-opiskelun ohjaus
- itsetuntemus ja ryhmässä toimiminen
- opiskelumahdollisuudet lukion jälkeen
- päätöksenteko ja hakeutuminen jatko-opintoihin
- ajankohtainen ammatti- ja työelämätietous
Luokkatuntien lisäksi oppilaanohjaukseen kuuluu henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Erityisesti luokattomuus ja tuntijaon mahdollistama valinnaisuus sekä opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn erilaiset toteuttamismuodot edellyttävät opinto-ohjaajan antamaa henkilökohtaista ohjausta. Mahdollisuus tutustua omakohtaisesti jatkokoulutukseen, ammatteihin ja työelämään tukee opiskelijoiden uranvalinnan suunnittelua. Oppilaanohjauksen kurssin luokkatunneista sekä henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta on päävastuu opinto-ohjaajalla. Kullakin opiskelijaryhmällä on myös ryhmänohjaaja, joka seuraa ryhmänsä edistymistä ja puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Lisäksi jokainen opettaja on opiskelijan ohjaaja oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.

SJ: * 1. vuosi 0,5
* 2. vuosi 0,3
* 3. vuosi 0,2

Sivun alkuun  

Opiskelija
- saa kokonaisnäkemyksen tietotekniikan käytöstä, mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa,
- oppii itsenäiseen, suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen, kokonaisuuksia hahmottavaan ja yhteistyökykyä vaativaan työskentelyyn sekä
- osaa hyödyntää tietotekniikkaa lukio-opiskelussa, erityisesti eri oppiaineiden välisessä yhteistyössä.

1. Menetelmäkurssi /SO

Opitaan käyttämään tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, kortisto- ja grafiikka- ym. keskeisiä työvälineohjelmia ja tietokonelaitteistoa. Tutustutaan tietokoneen oheislaitteiden, esim. kuvanlukijan, käyttöön.

Tutustutaan projektityöskentelyn periaatteisiin ja valmistetaan projektityö käyttäen hyväksi työvälineohjelmia eri oppiaineista valitusta aiheesta.

Opiskellaan musiikin tuottamista, säveltämistä ja sovittamista sekä nuottien kirjoittamista sekä äänen ja nuottien editointia tietokoneen avulla. Harjoitellaan MIDI-liitännän välityksellä elektronisen soittimen ääniohjausta.

Tutustutaan algoritmiseen ongelmanratkaisuun jonkin korkean tason ohjelmointikielen avulla. Tehdään harjoitustyö tukeutuen modulaariseen ohjelman tuottamiseen.

Opitaan tietokantojen ja taulukkolaskennan käyttöä. Tietokantojen yhteydessä suunnitellaan ja luodaan uusia ja käytetään valmiita tietokantoja. Taulukkolaskennassa laaditaan uusia ja muokataan valmiita taulukoita ja havainnollistetaan niitä graafisesti.

SJ: 1, 2, 3, 4, 5, 6
VE: kurssi 1 suoritettava ennen muita

Sivun alkuun  

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Sen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista kurssin kaikille osa-alueille.

Lukiossa toteutetaan eri osa-alueet fysiikan, kemian, matematiikan, psykologian, biologian, ympäristötiedon ja yhteiskuntaopin kursseihin integroituna erillisen ohjelman mukaan (yht. n. 15 tuntia) myös kielten tunneilla käsitellään ao. kielen liikennesanastoa.

Autokoulu antaa oman teoriaopetuksen ja käytännön ajo- opetuksen.

Sivun alkuun

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Sen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista kaikille kolmelle osalle. Jos osallistuu vain yhdelle tai kahdelle osalle, annetaan siitä erillistodistus ilman kurssisuoritusta.

1. Sanomalehden toimittamisen perusteita n. 15 tuntia
- sanomalehtijutun teko
- kuvitus
- taitto
- harjoituksia ja lopputyö Joutsan Seutuun
2. Video-ohjelman teon perusteita n. 15 tuntia
- videokuvauksen perusteet
- käsikirjoituksen teko
- kuvaaminen
- jälkikäsittely
- harjoituksia ja lopputyö Joutokanavalle
3. Elokuvatietous n. 8 tuntia
- harjoitellaan elokuvan esittelyä ja arviointia Joutsan Kinon kanssa yhteistyössä
- mahdollisesti paikallisen elokuvatapahtuman toteuttamiseen osallistuminen
Kurssin aikataulusta ja toteuttamistavasta sovitaan tarkemmin kunkin osan alussa.

Sivun alkuun  

Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee pukeutumisen perusteita kulttuurihistoriallisesti, tyylillisesti sekä materiaalisesti
- suunnittelee vaatetuskokonaisuuden ja valmistaa jonkin osan huomioiden valmistustekniikan, materiaalin ja käytettävissä olevan ajan

Sisältö ja työtavat

- kurssilla suunnitellaan itselle sopiva asukokonaisuus ja valmistetaan ompelemalla yksi (tai kaksi) vaate
- suunnittelun tueksi tutustutaan eri vartalotyypeille parhaiten sopiviin vaatemalleihin, itselle sopiviin väreihin ja värien vaikutukseen pukeutumisessa sekä tutustutaan vaatetukseen kulttuurihistoriallisena ilmiönä
- opetellaan keskeisten kaavamuutosten tekeminen
- kurssilla tehdään myös oman työn arviointia (portfolio), josta ilmenee miksi opiskelija on päätynyt suunnittele- maansa asukokonaisuuteen, miten tehty työ edistyi (työskentelyprosessin kuvaus) ja arviointi valmistuneesta vaatteesta

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä
Kurssin aikataulusta ja toteuttamistavasta sovitaan tarkemmin
kurssin alussa.

Sivun alkuun  

Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on koulutyön tarkastelua pohjan luomiseksi uudelle, entistä vaikuttavammalle toiminnalle. Arvioinnin avulla kehitetään koulun mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- ja työympäristönä. Itsearvioinnin tarkoituksena on tarkastella koulun toimintaa useista eri näkökulmista.

Itsearvioinnin kohteet ja menetelmät

A. Koulun palvelukyky

Arvioinnin kohteina ovat opetuksen ja opiskelun palvelut, opetussuunnitelma ja viihtyvyys. Tutkimuksen perusjoukkoina ovat kohdealueittain opiskelijat, opettajat, henkilökunta ja vanhemmat. Tiedonkeruumenetelminä käytetään haastattelua, kyselyä, ryhmäkeskustelua ja havainnointia.

B. Sisäiset tuotokset

Arvioinnin kohteena ovat opiskelijoiden saavutukset koulunkäynnin aikana sisältäen menestyksen yliopppilastutkinnossa. Tietolähteinä käytetään koulun arvostelutilastoja, ylioppilastutkinnon koulukohtaisia tuloksia sekä ylioppilastutkintoa koskevia valtakunnallisia tilastoja.

C. Ulkoiset tuotokset

Arvioinnilla pyritään selvittämään opiskelijoiden menestymistä koulun jälkeen. Tietolähteinä käytetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia seurantatilastoja.

Oppilasarvioinnin perusteet

Oppilasarvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-oppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Oppilasarviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Arvostelu

Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Se perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja sillä kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Kurssien arviointi

Oppiaineen arviointi

Reijo Laukkanen - Kaija Salmio - Renata Svedlin, Koulun itsearviointi. Opetushallitus. VAPK-Kustannus. 1992
Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994. Opetushallitus