Sankarihautajaiset Joutsan kirkossa

"Hyvä kun tulit!", sanoi vääpeli

Neuvottelujen pitkittyessä syksyllä 1939 Suomessa uskottiin tilanteen jo selviävän. Taipaleenjoelle ryhmitetyt joutsalaiset alkoivat saada lomiakin.

– Se nyt ol selvä että onhan muata puolustettava. Se sitten tasaantu vähän siinä. Myöhän lähettiin niäs muistaaksen 10. päivä lokakuuta. Se ol jo puolivälin maissa lokakuuta, kun myö oltiin Taipaleenjoella. Myö oltiin siinä ja sitä uotettiin ja toevottiin, että ei sunkaan siitä ny sotaa tu, kun ne jatkuvasti kest ne neuvottelut. Minäkin anoin jo lomaa ja sain sitten loman.

– Se ol 24. päevä marraskuuta kun minä piäsin lomalle. Se loma loppu 6. joulukuuta. Minä olin sitten vielä vuorokauden myöhässä, kun ei meinannu liikkeelle piästä kun junat ei kulkenu. Se sotahan alako jo marraskuun 30. päevä.

Pekkonenkin ol lomalla sillon kun se sota alkoi. Minä pidin loman loppuun, minä ajattelin että eiköhän tuonne kerkiä. Pekkonen läks kyllä kesken lomansa. Pessalan Matti läks viemään sitä, kun Matilla oli auto. Pekkonen oli tärkeällä paikalla kun se oli komppanianpäällikkö.

– Se mänö ol aeka vaekeata, kun ei junat meinannu piästä kulkemaan. Minäkin jouvuin olemaan Viipurissa yhen vuorokauden, junat ei lähteny mihinkään.

– Sitten minä jouvuin vielä divisioonan esikunnassa olemaan yhen vuorokauden, kun autot ei tuas sieltä kulkenu ku ilma ol kirkas ja vihollisen lentokoneita ol joka paekassa. Yöllä sitten piäsin lähteen divisioonasta. Minä uamulla tulin ja sen päevän olin divisioonan esikunnassa, ja sitte iltasella kun pimejä tul ni sitte piästiin lähtemään.

– Minä sanoin sitte komppanian vääpelille, kun mä vein lomapaperit että minä olen vähän myöhässä, mutta en voenu mitiä, ku kulkuneuvot ol vähän heikonlaeset. Taikka eihän kulkuneuvoissakaan vikua ollu muuta kun että vihollisessahan vika ol. ”Hyvä kun tulit!”, sano vääpeli.