Sankarihautajaiset Joutsan kirkossa

Jatkosota

Kun liikekannallepano alkoi vähän ennen juhannusta vuonna 1941, Joutsassa muodostettiin Jalkaväkirykmentti 43:n III pataljoonan runko. Joutsalaisista muodostettiin III pataljoonaan esikuntakomppania, 8. komppania (päällikkönä luutnantti Vilho Viljakainen) sekä 9. komppania (päällikkönä kapteeni Armas Pekkonen). Pataljoonan konekiväärikomppania perustettiin Luhangassa. Pataljoonan kranaatinheitinjoukkueen ja 7. kiväärikomppanian muodostivat puolestaan pertunmaalaiset.

Joutsasta lähti siis jatkosotaan kaksi kiväärikomppaniaa, kun talvisotaan oli lähtenyt vain yksi. Talvisotaa edeltäneessä liikekannallepanossa joutsalaisreserviläisiä oli kuitenkin jaettu JR 28:n lisäksi myös muihin yksiköihin. Tämän lisäksi kesän 1941 liikekannallepanossa olivat mukana myös talvisodan aikana koulutetut nostomiehet, joten miehiä oli enemmän.

III / JR 43 siirtyi marssien Nuijamaalle, jossa pataljoona kärsi varsin kovia tappioita. Elokuun alussa 1941 pataljoona liittyi Itä-Kannakselle suuntautuneeseen hyökkäykseen. Noin kuukauden yhtämittaisen etenemisen jälkeen hyökkäys pysäytettiin Lempaalaan.

Jatkosodan syttyessä joutsalaisia varusmiehiä palveli useissa rykmenteissä: muun muassa JR 1:ssä, JR 6:ssa ja JR 7:ssä. Varusmiehet osallistuivat hyökkäysvaiheeseen omien rykmenttiensä mukana.

Lokakuun loppupuolella 1941 reserviläisyksikköjä alettiin järjestellä uudelleen. Suuri osa vuonna 1912 syntyneistä ja sitä nuoremmista siirrettiin JR 43:sta JR 2:een. Vähän ennen joulua JR 2 siirrettiin Kannakselta Syvärin rintamalle. Tätä ennen osa joutsalaisista oli vielä siirretty JR 2:sta Jalkaväkirykmentti 1:een.

Jonkin verran nuorempia miehiä jäi edelleen JR 43:een. Heistä muodostettiin aluksi JR 43:n I pataljoona, jonka nimeksi vaihtui seuraavan vuoden toukokuussa III / JR 22. Marraskuussa 1942 myös III / JR 22 siirrettiin Kannakselta Syvärille.

Vuonna 1911 ja sitä ennen syntyneet kotiutettiin joulukuun alussa 1941. Varsin pian Päämajassa kuitenkin todettiin, että palvelukseen jääneet joukot eivät riittäneet itärajan turvaamiseen. Tämän vuoksi ikäluokat 1909, 1910 ja 1911 kutsuttiin Joutsassa takaisin palvelukseen heinäkuussa 1942. Tätä vanhemmat miehet saivat pysyä siviilissä aina kesäkuuhun 1944 asti, jolloin heidät – 1902 syntyneisiin asti – kutsuttiin takaisin aseisiin.

Jatkosodan aikana yhä uusia ikäluokkia kutsuttiin palvelukseen. Useimmat joutsalaiset sijoitettiin koulutuksen jälkeen samoihin yksiköihin, joissa myös vanhemmat joutsalaiset palvelivat. Yleisimmät yksiköt olivat JR 1 ja JR 22. Jonkin verran joutsalaisia palveli myös pohjalaisrykmentti JR 58:ssa.

Edellä mainituista yksiköistä JR 1 ja JR 58 muodostivat 10. Divisioonan rungon. Venäläisten suurhyökkäys Kannaksella kesäkuussa 1944 kohdistui nimenomaan tätä divisioonaa vastaan, jolloin myös joutsalaiset kärsivät koko sota-ajan kovimmat tappionsa. Divisioona vetäytyi kymmenessä päivässä Viipurin taakse ja osallistui vielä heinäkuussa Viipurinlahden taisteluihin.

Vuoden 1944 alussa JR 22:sta muodostettiin 20. Prikaati. Kesäkuussa prikaati siirrettiin rautateitse Syväriltä puolustamaan Viipuria. Prikaati saapui perille 19. kesäkuuta 1944. Kaupunki menetettiin heti seuraavana päivänä. Prikaati osallistui tämän jälkeen torjuntataisteluihin Lavolassa ja Juustilassa. Heinäkuun lopulla prikaati siirrettiin Tolvajärvelle, jossa se palveli sodan päättymiseen asti syyskuussa 1944.

JR 2 vietti koko asemasodan – tammikuusta 1942 kesäkuuhun 1944 – Syvärillä. Kesällä 1944 rykmentti joutui raskaisiin vetäytymistaisteluihin Laatokan pohjoispuolella.

Viimeinen ikäluokka, joka sodan aikana kutsuttiin palvelukseen, oli vuonna 1926 syntyneet. Tälle ikäluokalle pidettiin kutsunnat 27.1.1944 (vuoden alkupuoliskolla syntyneet) sekä 20.3.1944 (vuoden jälkipuoliskolla syntyneet). Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuonna 1926 syntyneet eivät osallistuneet varsinaisiin taisteluihin vaan olivat koulutuksessa kesän 1944.