|
|
Kivisuo
– kylä ennen ja nyt
Ensi oli suo, kuokka ja
”Jussi”, sitten tulivat Puukemia, kurssikeskus
ja kansallispuisto.
Kylähistoriasta löytyy monenlaisia
mielenkiintoisia
vaiheita, joita olemme ryhtyneet
keräämään talteen
omaksi ja tulevien sukupolvien iloksi. Perinteen ja
ympäristön vaaliminen näkyy jollain tapaa
monien
kyläläisten toiminnassa, nykyaikaisin muodoin
höystettynä. Kylän, talon ja oman suvun
historia
kiinnostaa kaikkia.
Näille sivuille kerrytämme
kyläläisten kirjoittamia muisteluita eri teemoista.
Emmi
Leppänen Sorsan talosta muistelee lapsuuden joulujaan:
”On paljon eroa nykyjoulun ja entisen lapsuuteni joulun
välillä.
Joulun valmistelut alkoivat jo melkein syksyllä. Kun
pukinkonttiin
haluttiin saada jotain tarpeellista ja lämmintä,
esim.
miehille uudet villatakit tai puserot, piti langat
kehrätä
villoista ensin langoiksi ja äiti vei langat kutojalle.
Muistan
kun hän meni aina sinne hevosella ja taas haki valmiit
työt
pois. Maksuna rahan lisäksi oli lihaa ja voita,
lämpimäisleipä ja maitohinkki. Sukat ja
lapaset
kyllä tehtiin kotona. Tarina
jatkuu tästä.
Heikki
Pappinen Harjulan talosta kertoo:
Kivisuo, Leivonmäen Klondyke:
Ennen vuotta 1945 oli Kivisuo tunnettu vain joinakin vuosina
hyvistä lakkapaikoistaan. Muu
hyötykäyttö rajoittui
muutaman tilan kuiviketurpeen ottoon. Lisäksi oli suolla
olevalla
Kivijärvellä
hyötykäyttöä
hyvänä kalapaikkana. Se, että tieto
Kivisuosta tuli
julkisuuteen muuallakin kuin
lähiympäristössä,
johtui toisen maailmansodan aikaan vallinneesta sokerin ja polttoaineen
puutteesta; valtion toimesta perustettiin yhtiö
nimeltä
Puukemia Oy, jonka rahoittajana oli alkoholiliike, Oy Alko Ab. Lisää juttua
tästä.
Kyläläisten kokoama muistokirjoitus Heikki ja Janne Pappisen muistoksi tästä.
|
|
