Hyvinvointialueen tiedote
Aluehallitus hyväksyi asiakasmaksujen hinnaston
Aluehallitus päätti tänään kokouksessaan 7.12. hyvinvointialueen asiakasmaksujen hinnastosta.
Asiakasmaksut yhtenäistyvät hyvinvointialueella, koska hyvinvointialueella ei voida periä samasta palvelusta eri maksuja. Sekä palvelukriteereiden että asiakasmaksujen yhtenäistämisessä käytetään siirtymäaikoja. Jos asiakkaalla on vuodenvaihteen jälkeen voimassa oleva, kunnan tekemäsosiaali- ja terveydenhuollon palvelupäätös ja siihen liittyvä harkinnanvarainen asiakasmaksupäätös tai muu harkinnanvarainen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupäätös, asiakasmaksujen laskutus jatkuu voimassa olevan päätöksen mukaisena siirtymävaiheen ajan. Maksut peritään hyvinvointialueen yhtenäisen hinnaston mukaisina siitä alkaen kun palvelu tai maksupäätös uusitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tasasuuruisissa asiakasmaksuissa yhtenäisiä asiakasmaksuja sovelletaan 1.1.2023 alkaen. Esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottomaksu on koko Keski-Suomessa 20,90 euroa.
Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että hyvinvointialue ei peri asiakasmaksuja sotainvalideilta ja rintamaveteraaneilta sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi aluevaltuusto on päättänyt, että vuoden 2023 aikana tehdään kokonaisselvitys asiakasmaksujen tasosta ja perinnästä ja että valtuusto päättää vuoden 2024 asiakasmaksujen perinnän periaatteista selvityksen saatuaan.
Hallituksen kokouksessa käytiin keskustelua omaishoitajien vapaista perittävistä maksuista. Keskustelun perusteella aluehallitus pyysi työikäisten ja ikääntyneiden lautakuntaa selvittämään keinoja omaishoitajien lomien käytön lisäämiseen.
Aluehallitus päätti perustaa tarvittavia virkoja hyvinvointialueelle
Aluehallitus päätti perustaa tarvittavia virkoja hyvinvointialueelle. Virkoja perustetaan sosiaali- ja terveystoimeen, konsernipalveluihin ja pelastustoimeen. Sosiaali- ja terveystoimeen perustetaan 995 virkaa, konsernipalveluihin 16 ja pelastustoimeen kolme.
Virat on perustettava hyvinvointialueen työtehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Virkanimikkeitä ovat muun muassa terveyskeskuslääkäri, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, asiakasohjaaja, etuuskäsittelijä ja valvontakoordinaattori.
Pelastustoimeen hallitus perusti kriittisten ja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi kolme uutta virkaa, eli palotarkastajan, viestimestarin ja valmiussuunnittelijan virat. Toimialan varautumisen ja valmiussuunnittelun sekä väestönsuojelutehtävien laadukas hoitaminen edellyttää lisäresursointia.
Hyvinvointialueen aloittaessa 1.1.2023 sosiaali- terveys- ja pelastustoimen virat lakkaavat kunnista ja kuntayhtymistä
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on Keski-Suomessa yhteensä noin 11 500 työntekijää, jotka kaikki siirtyvät hyvinvointialueelle. Suurin osa työntekijöistä on toimessa, jota ei tarvitse erikseen perustaa.
Aluehallitus esittää lisäyksiä hallintosääntöön
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosäännon muuttamista ja täydentämistä.
Hallintosääntöön esitetään lisäyksinä toimivaltaa koskevia säännöksiä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hyvinvointialuejohtaja ja hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava lääkäri voivat käyttää vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa päätösvaltaa hyvinvointialueen palvelujen turvaamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi välttämättömän syyn vuoksi.
Lisäksi toimivaltaa on täsmennetty monelta osin. Merkittävimmät muutokset tehtiin hankintapäätösten tekemiseen. Ne siirtyvät hallitukselta viranhaltijapäätöksiksi. Hankintojen täytyy perustua talousarvion ja investointisuunnitelman ohella aluevaltuuston hyväksymään hankintastrategiaan ja aluehallituksen hyväksymään hankintaohjeeseen. Hallintosääntöön lisättiin muun muassa avustusten myöntämiseen, tilojen vuokraamiseen ja vahingonkorvauksiin liittyvät säännökset.
Myös ns. professiovastaavien eli ammatillisten johtajien tehtäviä on hallintosäännössä täsmennetty ja sanamuotoja yhdenmukaistettu. Sosiaalityön johtajan tehtäviin lisättiin rakenteellinen sosiaalityö.
Toimielinten osalta täydennettiin eräitä asioita. Aluehallitus valitsee jäsenet tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaationeuvottelukuntaan. Hallintosääntöön lisättiin säännökset lautakuntien ja hallitusten jaostojen jäsenten kokouspalkkioista sekä puheenjohtajien vuosipalkkioista.
Hallintosäännön lisäykset on tarkoitettu tulemaan voimaan 14.12.
Heljä Lundgran-Laine johtajaylihoitajaksi ja Raija Kojo sosiaalihuollon johtajaksi
Aluehallitus päätti valita johtajaylihoitajan virkaan Heljä Lundgren-Laineen ja sosiaalihuollon johtajan virkaan Raija Kojon.
Heljä Lundgren-laine on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori. Hän toimii myös kliinisen hoitotyön dosenttina Turun yliopistossa. Hän toimii tällä hetkellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitajana. Hänellä on kokemusta niin sairaanhoitajan työstä kuin tutkijan työstä.
Nykyisin Äänekosken sosiaalityön johtajana toimivalla Raija Kojolla on laaja kokemus sosiaalihuollon johtotehtävistä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus sosiaalitoimen tehtävistä ja johtamisesta muun muassa Etelä-Karjalasta. Hän on koulutukseltaan Master of Arts ja hänellä on sosiaalityön pätevyys.
Molemmat valitut olivat hakijayhteenvedon, haastattelun ja kokonaisarvion perusteella ansioituneimmat hakijat.
Johtajaylihoitaja toimii hyvinvointialueen hoitotyön ja sosiaalihuollon johtaja sosiaalityön ylimpänä viranhaltijana. Heidän tehtäviinsä kuulu edistää laaja-alaisesti palvelujen yhteentoimivuutta niin asiakkaiden ja potilaiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta sekä vahvistaa yhteistyötä ja kehittämistä organisaation eri tasoilla. He edistävät oman alansa koulutusta ja ammatillista kehittymistä sekä ylläpitävät oppilaitosyhteistyötä. Molemmat ovat sekä hyvinvointialueen että sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmän jäseniä. Heidän esihenkilönään toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja.
Johtajaylihoitajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja tohtorintutkinto soveltuvalta tieteenalalta sekä laaja johtamiskokemus terveyden- ja/tai sosiaalihuollon alalta. Sosiaalihuollon johtajan kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, laaja johtamiskokemus sosiaalihuollon alalta ja vahva alan lainsäädännön tuntemus.
Virat olivat sisäisessä haussa ajalla 26.10 – 10.11. Hakijoita oli johtajaylihoitajan virkaan kolme ja sosiaalihuollon johtajan virkaan 10 henkilöä.
Molempien virkojen koeaika on 6 kuukautta ja tehtäväkohtainen palkka on 10 000 euroa kuussa.
Aluevaltuusto nimeää jäsenet ja varajäsenet uusiin lautakuntiin
Aluehallitus päätti ehdottaa aluevaltuustolle, että se valitsee lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ja ikääntyneiden sekä turvallisuuslautakuntiin jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä aluevaltuuston toimikaudeksi 2022-2025. Aluehallitus myös ehdottaa, että aluevaltuusto valitsee työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä. Lautakuntien tehtävät on määritelty hallintosäännössä, joka löytyy osoitteesta www.hyvaks.fi/paatoksenteko.
Opiskeluhuollon yhteistyöryhmän ohjaaminen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtäväksi
Aluehallitus päätti hyväksyä menettelyn ja kokoonpanorakenteen alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän nimeämiseksi ja delegoi opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toiminnan ohjaamisen, järjestäytymisen ja raportoinnin lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle.
Opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä on toimia hyvinvointialueen, sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Se valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueelle lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan sekä aluehallituksen esityksestä aluevaltuuston hyväksyttäväksi; seuraa alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista, arvioi opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön toteutumista ja käsittelee hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä.
Monialaisen yhteistyöryhmän jäsenistö koostuu kuntien sekä alueen muiden opetuksen järjestäjien-, opiskelijoiden-, alaikäisten oppilaiden huoltajien, sekä opiskeluhuollon asiantuntijoiden edustajista. Yhteistyöryhmään voidaan nimetä myös muita asiantuntijoita.
Valtuustokausittain nimitettävä alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on yhteensä 19 edustajaa, jotka nimetään seuraavasti.
- ryhmän puheenjohtajana toimii opiskeluhuollosta vastaava palvelujohtaja, tukenaan puheenjohtajan nimeämä sihteeri,
- kaksi perusopetuksen oppijaa ja kaksi toisen asteen opiskelijaa, jotka nimeää nuorisovaltuusto,
- kaksi alaikäisten oppilaiden huoltajien edustaa, jotka Suomen Vanhempainyhdistysten liitto ry nimeää keskisuomalaisten oppilaitosten vanhempainyhdistyksistä,
- kaksi toisen asteen- ja kaksi perusopetuksen edustajaa sekä yksi edustaja oppimis- ja ohjauskeskus Valterista, jotka nimeää Keski-Suomen sivistysjohdon verkosto,
- neljä koulupsykologien-, kuraattoreiden-, opiskeluterveydenhuollon- sekä kouluterveydenhuollon edustajaa,
- yksi edustaja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnasta sekä
- asiantuntija lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Lisäksi puheenjohtajalla on oikeus kutsua muita asiantuntijoita kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella.
Hammaslääkäri- ja hammashoitajatyöparin sekä suuhygienistin ostopalveluja kilpailutetaan
Aluehallitus valtuutti Jyväskylän kaupungin suunnittelemaan hammaslääkäri- ja hammashoitajatyöparin sekä suuhygienistin ostopalveluhankinnan kilpailutuksen, laatimaan tarjouspyynnöt liitteineen, valmistelemaan hankintapäätökset, tekemään tarvittavat ilmoitukset kilpailutuksista sekä hoitamaan kilpailutusprosesseja kokonaisuudessaan.
Hankinnan kohteena ovat hyvinvointialueen omaa palveluntuotantoa täydentävät hammaslääkäri- ja hammashoitajatyöparin sekä suuhygienistin palvelut. Palveluita hankitaan arki-iltaisin ja viikonloppuisin pidettäville vastaanotoille. Kilpailutuksen tavoitteena on turvata suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutuminen.
Ostopalveluja suunnataan alueille, joissa hoitotakuun toteutuminen on vaarassa ylittyä ilman ostopalvelua. Syyskuusta 2023 alkaen hoitotakuun aikaraja tiukkenee 4 kuukauteen. Palveluntuotantoa ostetaan Jyväskylään, Laukaaseen ja Keuruulle. Jyväskylän kaupungin nykyiset sopimukset ovat päättymässä kesäkuussa ja Seututerveyskeskuksen huhtikuussa. Hankinta ylittää hankintalaissa määritellyt kynnysarvot, ja on siten kilpailutettava hankintalain mukaan. Hankinnan kokonaisuus on arviolta yli 5 miljoonaa euroa.
Lisäksi aluehallitus valtuutti Jyväskylän kaupungin laatimaan vastauksen mahdollisiin markkinaoikeudelle tehtäviin valituksiin sekä valmistelemaan mahdollisten hankintaoikaisuvaatimusten ratkaisut tai hankintaoikaisut.
Hyvinvointialue tulossa osakkaaksi kuntien ruokapalveluyhtiöihin
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy osakkaaksi seuraaviin Keski-Suomen kuntien perustamaan tukipalveluja tuottavaan ruokapalveluyhtiöön: Saarijärven seudun Ravitsemuspalvelut SaaSeRa Oy, Keurusseudun Ateria- ja tukipalvelut Oy, Jämsän Ateria- ja puhtauspalvelut Oy ja Karstulan Seudun Ravitsemuspalvelut KaSeRa Oy.
Yhtiöt on perustettu, koska hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua 1.1.2023 kunnat eivät voi lainsäädännön mukaan tuottaa palveluja hyvinvointialueelle, vaan toiminta on yhtiöitettävä, jos yhteistyötä halutaan jatkaa. Tukipalveluista merkittävimpiä ovat ateria- ja siivouspalvelutKeski-Suomen hyvinvointialueen on tarkoitus ostaa yhtiöltä ruokapalveluja 1.1.2023 alkaen ja tämän mahdollistamiseksi liittyä yhtiöiden osakkaaksi.
Kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen inhouse-yhtiö mahdollistaa ateriapalveluiden tuottamisen sekä hyvinvointialueelle siirtyville sote-palveluille että kuntaan jääville sivistystoimen palveluille. Inhouse-yhtiö on julkisomisteinen. Se ei toimi markkinoilla vaan tuottaa palveluita vain omistajilleen.
Esitetty ratkaisu on Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kyseessä olevien kuntien näkökulmasta kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna edullisin ja tarkoituksenmukaisin tapa järjestää ruokapalvelu. Näin voidaan hyödyntää olemassa oleva ruokatuotantokapasiteetti paikallisesti mahdollisimman monipuolisesti. Järjestely varmistaa myös turvallisen siirtymän ja palveluiden jatkuvuuden.
Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on yhteensä 11 130 euroa.
Keski-Suomen alueella kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja ruokapalveluidensa osalta. Kunnissa, joihin ruokapalveluiden yhteisyhtiöitä ei perusteta, sosiaali- ja terveydenhuollon ruokapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen henkilöstöksi. Ruokapalvelut sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin tuotetaan näissä kunnissa hyvinvointialueen omana toimintana erillään kunnan sivistystoimen ruokapalveluista.
Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutetun talousarvion vuodelle 2022. Talousarvion investointiosaan, osakkeiden ostoon esitetään lisättävän 31 130 euroa. Vastaava vähennys tehdään käyttötalouden suunnitelmasta, kohdentamattomista palvelujen ostoista.
Osakkeiden ostot koskevat perustettavia ruokapalveluyhtiöitä ja Kuntaliiton perustamaa hyvinvointialueiden yhteistä edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiötä Hyvinvointialueyhtiö Oy:tä. Hyvinvointialueen on tarkoitus liittyä osakkaaksi Kuntaliiton perustamaan hyvinvointialueiden yhteiseen edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiöön Hyvinvointialueyhtiö Oy:ön. Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on 20 000 euroa. Osakkaaksi liittyminen ja osakkeiden osto käsitellään päätöksenteossa erikseen.
Siirtyviä sopimuksia aluevaltuustoon
Aluehallitus päätti esittää, että aluevaltuusto päättää ottaa vastaan ja hyväksyä hyvinvointialueelle siirtyviksi kokonaan siirtyvät sopimukset, jakaa ja ottaa jaetuilta osin vastaan jaettavat sopimukset, jos sopimus on hyvinvointialueen palveluiden katkeamattomaksi järjestämiseksi tarpeen ja tarkoituksenmukaisesti jaettavissa ja jaon yksityiskohdista sovitaan, merkitsee tiedoksi hyvinvointialueen sisäiset sopimukset sekä toteaa ict-sopimukset aluevaltuuston käsittelemiksi.
Sopimukset koskevat Jyväskylää, Jämsää, Saarijärveä ja Saarikkaa koskevia sopimuksia.
Omaisuuden ja vastuiden siirtyminen hyvinvointialueelle aluevaltuustoon
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se vastaanottaa Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien antamien selvitysten mukaisen irtaimen omaisuuden ja vastuut. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue ottaa vastaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esityksen mukaisen erillisen korvauksen omaisuuden jakamisen sijaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin varat, velat ja sitoumukset.
Aluevaltuuston 29.3. käsittelyn jälkeen selvityksiin siirtyvästä omaisuudesta ja vastuista on tullut Karstulan kunnan selvitys 7.11. Muutoin kunnat ja kuntayhtymät eivät ole esittäneet muita muutoksia tai täydennyksiä aiempiin valtuuston käsittelemiin selvityksiin. Irtaimeen omaisuuteen, lomapalkkavelkaan ja vastuisiin voi tulla muutoksia vielä 31.12. saakka ja lopulliset tiedot varmistuvat tilinpäätöshetken tietojen valmistuttua. Vastaanotettava omaisuus ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle 31.12.2022 tilanteen mukaisena.
Lisäksi aluehallitus esittää, että aluevaltuusto ei ota vastaan Vaalijalan kuntayhtymän selvityksen mukaista irtainta omaisuutta tai vastuita. Vaalijalan kuntayhtymän jakautumista hyvinvointialueille on tarkennettu aluevaltuuston 29.3.2022 käsittelyn jälkeen. Vaalijalan kuntayhtymä on Savon erityishuoltopiiri ja lakisääteinen kuntayhtymä, joka jaetaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kesken. Näin ollen Vaalijalan kuntayhtymästä ei siirry omaisuutta tai vastuita Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
Lisäksi Jämsän kaupunki on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 15 000 000 euroa Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin väliseen, keskeneräiseen sopimusriita-asiaan liittyviä vastuita. Näiden osalta aluehallitus esittää, että kyseisiä vastuita ei vastaanoteta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Joutsan kunta on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 300 000 euron takauksen Joutsan Palvelukotiyhdistys ry:lle. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue ei vastaanota kyseistä takausvastuuta.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet aluevaltuustoon
Aluehallitus päätti esittää, että aluevaltuusto hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa hyvinvointialueen johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä päätöksentekoa. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta tarkoittaa toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden arviointia. Valvonnan tarkoituksena on edistää hyvinvointialueen tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ei ole hallinnollinen erillisprosessi, vaan se on luonnollinen osa esimiestyötä, päivittäistä johtamista ja työn ohjaamista. Sisäinen tarkastus sisältää myös omavalvonnan, joka koskee jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös pelastustointa.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy myös taloussuunnittelu-, seuranta- ja tilinpäätösprosessiin ja kattaa hyvinvointialueen koko tehtäväkentän. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä. Aluevaltuusto nimeää tilivelvolliset viranhaltijat vuosittain osana aluevaltuuston hyväksymää talousarviota ja tilinpäätöstä.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Asiakirja ohjaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Keski-Suomen hyvinvointialueen kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla.
Aluevaltuustolle ehdotetaan puollettavaksi poikkeuslupaa synnytysten jatkamiseksi Mikkelin keskussairaalassa
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus ehdottaa edelleen aluevaltuustolle, että se puoltaa liitteenä olevaa Etelä-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemusta synnytystoiminnan jatkamiselle Mikkelin keskussairaalassa.
Synnytystoimintaa ohjaavan asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa edellytyksestä, jos palvelun saavutettavuus, potilasturvallisuus tai erityisvastuualueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttävät. Synnytysten lukumäärä on Mikkelin keskussairaalassa viime vuosina ollut noin 650-920 ja nykyinen poikkeuslupa synnytysten hoitoon on voimassa 31.12.2022 saakka.
Luvan myöntäminen edellyttää, että muiden kyseiseen yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden aluevaltuustot puoltavat synnytysten järjestämistä sairaalassa, johon lupaa haetaan.
Poikkeuslupa on Etelä-Savossa tarpeen palvelun saavutettavuuden, potilasturvallisuuden ja yhteistyöalueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. Mikkelin keskussairaalassa hoidetaan myös valtaosa hyvinvointialueen toisen sairaalan, Savonlinnan keskussairaalan toimialueen synnytyksistä. Erityisesti sekä palveluiden saavutettavuuden että potilasturvallisuuden näkökulmasta Etelä-Savon hyvinvointialueen ainoan synnytyssairaalan säilyttäminen on välttämätöntä.
Aluevaltuustolle ehdotetaan puollettavaksi poikkeuslupaa ympärivuorokautisen päivystyksen jatkamiseksi Iisalmessa ja Varkaudessa
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se puoltaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeuslupahakemusta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on 17.10.2022 saapuneella pyynnöllä pyytänyt Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustolta puoltoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemukseen ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseen Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yhteydessä. Toiminnan jatkaminen on edelleen perusteltua alueen etäisyydet, saavutettavuus sekä ensihoitopalvelun riittävyys huomioon ottaen. Myös päivityksen osalta sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa.
Työterveyshuollon järjestämisvastuu hyvinvointialueella
Aluehallitus päätti hyväksyä työterveyden järjestämisvastuuta koskevat sopimukset. Hyvinvointialueen on järjestettävä työterveyspalvelut niin, että hyvinvointialueen yrityksillä on mahdollisuus saada henkilöstölleen työterveyspalveluja.
Sopimuksilla hyvinvointialue varmistaa terveydenhuoltolain mukaisen työterveyshuollon järjestämisvastuun toteutumisen Keski-Suomen alueella, eli sen, että kyseiset palveluntuottajat sitoutuvat tuottamaan tarvittavan työterveyshuollonpalvelun ko. alueilla. Sopimusten perusteella Keski-Suomen hyvinvointialue ei osta palvelua, vaan varsinaiset palvelusopimukset tekevät palvelua käyttävät yritykset tai muut toimijat.
Maria Kaisa Aula KT:n hyvinvointialuejaostoon
Lisäksi aluehallitus nimesi Kunta ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvinvointialuejaostoon Keski-Suomen hyvinvointialueelta varsinaiseksi jäseneksi aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan ja varajäseneksi aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokon toimikaudelle 1.1.2023 – 31.12.2025. Hyvinvointialuejaoston jäsenten ja varajäsenten tulee olla hyvinvointialueiden tai hyvinvointiyhtymien keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa olevia työnantajaa edustavia henkilöitä. Jäseniä määrättäessä on otettava huomioon jäsenistön vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä alueelliset ja muut tasapuolisuusnäkökohdat.
Valtakunnallinen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus
Aluehallitus hyväksyi valtakunnallisen toimitila- ja kiinteistöhallinnan osaamiskeskuksen osakassopimuksen ja nimesi osaamiskeskuksen hallituksen jäseneksi itäisen YTA-alueen yhteiseksi edustajaksi Petri Kyyn Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Hyvinvointialueiden yhteiseen omistukseen perustetaan valtakunnallinen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Osaamiskeskus on hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteisesti omistama osakeyhtiö, jossa myös valtio on osakkaana. Osaamiskeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja sekä antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtiolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitiloja koskevista investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen. Lisäksi hyvinvointialueet voivat antaa osaamiskeskukselle muita toimitila- tai kiinteistöhallintoa koskevia tehtäviä.
Osaamiskeskus perustetaan Maakuntien tilakeskus Oy:stä siirtämällä sen osakkeet vastikkeetta valtiolta hyvinvointialueille, Helsingille ja HUS-yhtymälle 1.1.2023. Valtiolle jää kuitenkin pieni osakeomistus osaamiskeskukseen.
Osana osaamiskeskuksen perustamista ja osakkeiden siirtämistä koskevaa prosessia on osakassopimuksen laatiminen. Osakassopimus on yhtiön osakkaiden välinen sopimus keskeisistä yhtiön toimintaan liittyvistä käytännöistä. Osakassopimus siis pohjustaa omistajien tahtotilaa osaamiskeskuksen tehtäviin ja toimintaan liittyen.
Hallitustyöskentelyyn on kiertävää mallia, jossa Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus edustus, ajoittuu toiselle kaudelle. Edustaja nimetään myöhemmin.
TASOS-taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoitus ja toiminta siirtymässä hyvinvointialueelle
Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy Tasos -taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoituksen ja toiminnan siirtämisen hyvinvointialueelle.
Kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kohdennettu hankeavustus, jossa avustuksen saajana osatoteuttajan ominaisuudessa on kunta tai kuntayhtymä, ja avustuksen käyttöaika, toiminta ja raportointiaika jatkuvat vuoden 2023 puolelle. Tasos -hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020-28.2.2023. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttajina toimivat: Keski-Suomesta Jyväskylän kaupunki, Äänekosken kaupunki, Laukaan kunta, Perusturvaliikelaitos Saarikka sekä Keski-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Kustannukset osatoteuttajilla koostuvat kehittäjäsosiaalityöntekijöiden palkkakustannuksista. Vastaavaa hankerahoituksen ja toiminnan siirtoa haetaan myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Lisäksi aluehallitus päätti, että Mikko Seppälä ja Anna-Kaarina Autere jatkavat säätiö Novan hallituksessa sen toimikauden loppuun asti.
Esityslista ja pöytäkirja
Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki: https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?bid=766). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.
Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073
