Ympäristövalvonta, ympäristö- ja maa-ainesluvat

Ympäristövalvonnan viranhaltija toimii ympäristölautakunnan alaisena ja hoitaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia lupa- ja valvontatehtäviä.

Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkenttä perustuu laajaan lainsäädäntöön kuten ympäristönsuojelulakiin, jätelakiin, vesilakiin, maa-aineslakiin sekä maasto- ja vesiliikennelakiin.



Ympäristöluvat

Joutsassa ympäristölupaa haetaan toiminnan laajuudesta riippuen joko Joutsan ympäristölautakunnalta tai Länsi-Suomen  aluehallintovirastolta.

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen nojalla annetun ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukainen lupa toiminnalle, joka aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanvaraisia toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, jätteen ammattimainen käsittely ja eläinsuojat. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn vähentämisestä, toimista häiriötilanteista sekä muista toimista, joilla ehkäistään pilaantumisen vaaraa.


Ympäristölupa

Ympäristölupa tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan maa-ainesten ottamiseen liittyen seuraavasti: kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää; kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 vuorokautta vuodessa.
Vähäisempään toimintaankin on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvan edellä mainituille hankkeille myöntää kunta.


Maa-aineslain mukainen ilmoitus

Maa-aineslain 23a § velvoittaa maa-ainesluvan haltijan ilmoittamaan lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrän ja laadun. Ottajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle myös kotitarveotosta ottopaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, jos ottamisalueelta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Lupa- ja valvontaviranomainen toimittaa ottotiedot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.


Maa-aineslain mukainen lupa

Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Lupaa haetaan asianomaisesta kunnasta. Kunta päättää luvan myöntämisestä ja valvoo ottamista kunnan alueella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maa-aineslain 3 §:n ympäristöehdot.
Maa-ainesten ottaminen voi tarvita myös muita lupia.


Vesilupa

Vesilain mukainen aluehallintoviraston lupa edellytetään, jos maa-ainesten ottaminen voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Tämä voi tulla kyseeseen lähinnä, mikäli suunniteltu maa-ainesten ottaminen kohdistuu pohjavedenpinnan alapuolelle, pohjaveden ottamon suoja-alueelle tai laaja-alaisesti pohjavesialueelle.


Maisematyölupa

Asemakaava-alueella maa-ainesten ottaminen voi tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan nojalla, mikäli yksittäiseltä rakentamispaikalta on tarpeen poistaa maa-aineksia rakennuslupaa edellyttävää rakentamishanketta valmistelevana toimenpiteenä (MRA 72§).
Maa-ainesten ottaminen on kielletty luonnonsuojelualueilla

Luonnonsuojelulain 4 luvussa esitetyt suojeltavat luontotyypit sekä lain 47 §:n tarkoittamat ja asetuksen 22 §:n liitteessä 4 esitetyt erityisesti suojeltavat eliölajit ovat maa-aineslain tarkoittamia erikoisia luonnonesiintymiä, jotka tulee huomioida maa-ainesten ottamisen suunnittelussa.
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia sovelletaan tietyissä tapauksissa myös maa-ainesten ottamishankkeisiin. Maa-aineslain mukainen ottamishanke voi tulla YVA-menettelyyn joko suoraan YVA-asetukseen (6 §) sisältyvän hankeluettelonperusteella tai muutoin YVA-menettelyn tapauskohtaisen (YVAL 4 § 2 mom.) soveltamispäätöksen perusteella.

Hankeluettelon perusteella kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, mikäli louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.


Jätehuollon valvonta

Ympäristölautakunta valvoo jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, kuten jätehuollon järjestämistä sekä roskaamiskiellon ja maaperän saastumiskiellon noudattamista.

Joutsan kunnan  yleiset jätehuoltomääräykset koskevat kaikkia Joutsan kunnan alueella olevia kiinteistöjä. Määräysten mukaan jokaisen kiinteistön haltijan on huolehdittava kiinteistöllään jätteiden lajittelusta ja toimitettava ne eri jätelajeille tarkoitetuille vastaanottopaikoille.

Joutsan kunnan jätehuoltomääräyksissä on annettu yksityiskohtaiset ohjeet kiinteistöittäisestä jätehuollosta.

Roskaaminen

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Lain mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.

Poltto

Jätteiden sekä paine- ja pintakäsitellyn puun poltto kiinteistöllä on kielletty sekä lämmityslaitteissa että avopolttona. Puhdasta puutavaraa, risuja ja oksia ja niihin verrattavaa saa kuitenkin polttaa lämmityslaitteissa. Risujen ja oksien avopoltto on asemakaava-alueilla kielletty.

Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää bio-, elintarvike- tai puutarhajätettä. Komposti on sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen, ja ettei siitä aiheudu haju-, hyönteis- tai muita haittoja.


Maastoliikenne

Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on oltava maastoliikennelain mukainen lupa. Lupaviranomaisena toimii ympäristötarkastaja. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoittuu tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle on annettu toiminnalle ympäristölupa.

Kilpailu- ja harjoitusluvan myöntäminen edellyttää, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle. Lisäksi luvan myöntäminen edellyttää, että toiminnan järjestämiseen on saatu alueen omistajan tai haltijan kirjallinen lupa.


Melu

Meluntorjunnan tavoite on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa melusta on mahdollisimman vähän haittaa.

Erilaisten toimintojen, kuten rakennustöiden ja yleisötilaisuuksien melu saattaa häiritä lähialueen asukkaita tai haitata työntekoa. Siksi tilapäisistä, erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä ja tapahtumista on tehtävä ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 §:n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.